Yksityissektorilla työskentelevä: yt-laki on uudistunut
Yhteistoimintalaki on uudistunut yksityissektorilla. Uudistus on tullut voimaan 1.1.2022.
– Vastikään voimaan tulleen yt-lain tavoitteena on parantaa henkilöstön ja työnantajan välistä vuorovaikutusta ja luoda puitteet työyhteisön kehittämiselle, Talentian neuvottelupäällikkö Tiina Kinnunen kertoo.
Uudistukset ovat ennemminkin rakenteellisia ja täsmentäviä lisäyksiä kuin merkittäviä sisällöllisiä muutoksia.
Mikä siis nyt on toisin? Kokosimme keskeisiä lain kohtia.
Ketä uusi yhteistoimintalaki koskee?
Jos työskentelet yksityissektorilla, uudistus koskee sinua. Jos sitä vastoin työskentelet kunnassa, nämä muutokset eivät vaikuta sinuun.
Tuoretta yhteistoimintalakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa on työsuhteisia työntekijöitä säännöllisesti vähintään 20.
Mitkä ovat merkittävimmät muutokset?
Keskeiset muutokset koskevat työntekijöiden ja työnantajan välistä vuoropuhelua, muutosneuvotteluja ja hyvityksen määrää.
- Uuden lain mukaan käydään kahdenlaisia yhteistoimintaneuvotteluja: vuoropuhelua ja muutosneuvotteluja.
- Työnantajan on käytävä säännönmukaista vuoropuhelua henkilöstön edustajan kanssa yrityksen tai yhteisön toiminnan kehittämiseksi.
- Muutosneuvotteluja käydään, kun työnantaja harkitsee työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista tuotannollistaloudellisella perusteella. Myös työsuhteen ehdon yksipuoleinen muutos irtisanomisen vaihtoehtona kuuluu muutosneuvottelujen piiriin.
- Hyvitys koskee tapauksia, joissa työnantaja ei ole noudattanut yt-lakia muutosneuvotteluja käydessään.
Työntekijöiden vuoropuhelu työnantajan kanssa voi käsitellä työhyvinvoinnin edistämistä.
Koska ja ketkä käyvät lain mukaan vuoropuhelua?
Jatkossa vuoropuhelun työnantajan ja henkilöstön välillä on oltava säännöllistä. Vuoropuhelua tulee käydä vähintään neljännesvuosittain, ellei toisin sovita.
Vuoropuhelun osapuolet ovat samat kuin vanhan yhteistoimintalain aikaan: vuoropuhelu toteutetaan lähtökohtaisesti työnantajan ja henkilöstön edustajan, esimerkiksi luottamusmiehen, välisissä kokouksissa. Näin nykyisin olemassa olevat yt-neuvottelukunnat ja muut vastaavat elimet voivat jatkaa toimintaansa.
Mitä hyötyä vuoropuhelusta on?
Vuoropuhelun tarkoituksena on edistää henkilöstön tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia ja antaa työnantajalle tärkeää tietoa. Sen avulla voidaan myös varautua tuleviin muutoksiin yrityksen toiminnassa. Laissa tähdennetään, että kummankin osapuolen on otettava toisen edut, tarpeet ja asema huomioon ja toimittava neuvotteluissa asianmukaisesti.
Työntekijät voivat nostaa vuoropuhelun teemoiksi esimerkiksi työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja edistämisen. Muita mahdollisia aiheita ovat mm. yrityksen tai yhteisön taloudellinen tilanne sekä työpaikan säännöt, käytännöt ja toimintaperiaatteet.
Jos työnantaja harkitsee työsuhteen olennaisen ehdon yksipuolista muutosta irtisanomisen vaihtoehtona, on käytävä muutosneuvottelut.
Koska muutosneuvotteluja käydään?
Jos työnantaja harkitsee yhden tai useamman työntekijän irtosanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista tuotannollistaloudellisin perustein, käydään muutosneuvottelut. Neuvottelut on aloitettava, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä ja suunnitelmiin voidaan vielä vaikuttaa, eli ennen päätöksien tekemistä.
Muutosneuvottelut on uuden lain mukaan käytävä myös, jos työnantaja harkitsee työsuhteen olennaisen ehdon yksipuolista muutosta irtisanomisen vaihtoehtona. Olennaisen ehdon muutoksia ovat mm. tehtävämuutos tai palkan alentaminen. Tämä on yksi isoimmista muutoksista verrattuna vanhaan yhteistoimintalakiin.
Mitä muutosneuvotteluissa käsitellään?
Muutosneuvotteluissa käsitellään ainakin muutoksien perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Uusi laki korostaa, että neuvottelut on toteutettava rakentavassa hengessä.
Milloin työntekijä voi saada rahallisen hyvityksen?
Uusi laki sisältää säännöksen enintään 35 000 euron hyvityksestä. Se voidaan tuomita maksettavaksi, jos työnantaja on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän tai yksipuolisesti muuttanut työntekijän työsopimuksen olennaista ehtoa noudattamatta lain säännöksiä. Lakimuutos koskee hyvityksen määrää – sillä ei ole tarkoitus puuttua hyvityksen maksukriteereihin.
Olen luottamusmies / työsuojeluvaltuutettu. Mitä minun kannattaa ottaa huomioon?
Luottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna sinun kannattaa tutustua uuteen lakiin Finlexissä. Myös hallituksen esityksessä on paljon konkreettisia esimerkkejä ja selvennyksiä, joista voit saada vinkkejä työpaikan yhteistoimintaan.
Tutustu:
