Varoitimme uusista kuolemista, mutta lastensuojelun kriisiä ei ole korjattu 

Vuonna 2012 pieni Vilja Eerika menetti henkensä Helsingissä. Jälleen sama paha on toistunut. Tällä kertaa Joensuussa 4-vuotiaan pojan kohdalla. Molemmat lapset olivat lastensuojelun asiakkaita, mutta kuolemia ei onnistuttu ehkäisemään.  

Taakka ja suru on valtava koko sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattikunnalle. Joensuun tapahtumat ovat vielä selvityksessä eikä Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ota asiaan kantaa, mutta lastensuojelun kriisistä Talentia on puhunut vuosikymmeniä ja vaatinut kiireellisiä toimia. 

– Vilja Eerikan kuoleman jälkeen varoitimme, että sama voi toistua ja vaadimme lastensuojelun kriisin ratkaisemista riittävillä resursseilla, 25 lapsen asiakasmitoituksella ja työntekijöihin panostamalla. Näitä epäkohtia ei kuitenkaan ole korjattu, vaikka ongelmat ovat tiedossa. Saamme jatkuvasti sosiaalityöntekijöiltä ja sosionomeilta viestiä, jotka kertovat lastensuojelun karusta arjesta – erittäin vaativasta ja tärkeästä työstä, jota tehdään veitsen terällä tasapainoillen vakavassa henkilöstöpulassa, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio. 

Vaikka laillistettuja sosiaalityöntekijöitä on rekisterissä reilusti yli hyvinvointialueiden tarpeen, lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä ei saada rekrytoitua ja työpaikkojen pitovoima on heikko.  

Talentia on tarjonnut seitsemän ratkaisua sosiaalityöntekijäpulaan hyvinvointialueille ja tehnyt aloitteen keskustellakseen niistä hyvinvointialueiden kanssa, mutta kiinnostusta ei ole ollut.  

– Palkkaus ei vastaa työn äärimmäistä vaativuutta ja resurssit eivät riitä eettisesti kestävään työhön. Koska sitoutuneimmankin työntekijän kestokyvyllä on rajansa, pyöröovi viuhuu ja lastensuojelussa asiakkaana olevalla lapsella saattaa olla jopa 20 eri sosiaalityöntekijää lapsuutensa aikana. Tilanne on täysin kestämätön niin työntekijöiden kuin lasten kannalta, Jenni Karsio sanoo.  

Alan tilannetta kuvaa myös juuri julkaistu Talentian työolobarometri, jonka mukaan 82 prosenttia sosiaalialan korkeakoulutetuista kertoo, että omaan työhön liittyy paljon tai jonkin verran ongelmia tai haasteita. Suurimpina syinä niille nähdään hankalat asiakastilanteet ja työntekijäpula. Yli 90 prosenttia vastaajista pitää työntekijämäärän vähäisyyttä merkittävänä ongelmana, ja 70 prosenttia näkee palkan tärkeimpänä kehittämisen kohteena.  

Päättäjien on kannettava vastuu 

Talentia katsoo, että hyvinvointialueiden sosiaalihuollon budjetit tulee tehdä riittävän suuriksi, jotta lastensuojelu voi aidosti auttaa lapsia. Vastuu ei voi olla yksittäisellä työntekijällä, vaan hyvinvointialue on velvollinen huolehtimaan siitä, että ammattilaisilla on työn tekemisen perusedellytykset kunnossa. Hallitus on vastuussa siitä, että hyvinvointialueilla on riittävä rahoitus. 

THL:n selvityksen mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijäkohtainen enimmäisasiakasmäärä, tällöin 35 lasta, ylittyi 15 hyvinvointialueella lokakuussa 2023. Lisäksi on huomioitava, että mitoituslukuja pidetään keinotekoisesti kurissa, kun lastensuojelutarpeessa olevia lapsia ei siirretä lastensuojelun asiakkuuteen ennen tilanteen kriisiytymistä. 

– Tilanne on siis lasten oikeuksien kannalta täysin kestämätön. Vastuu tästä on poliittisilla päättäjillä. Heidän on varmistettava, että lastensuojelu on riittävästi resursoitu. Ulkomailla lastensuojeluasiakkaiden kuolemat perataan tarvittaessa kuitenkin poliittisiin päättäjiin asti. Meillä Suomessa tutkinta päättyy johtavan sosiaalityöntekijän toimien selvittämiseen, vaikka työntekijöillä ei tosiasiallisesti ole välttämättä ollut resursseja tehdä työtään kunnolla. On kohtuutonta, että yksittäinen sosiaalityöntekijä kantaa virkavastuullaan ja harteillaan valuvikaista järjestelmää, Karsio sanoo.  

Lastensuojelukaan ei voi estää kaikkea pahuutta

On syytä muistaa, että lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja sosionomit onnistuvat vuosittain auttamaan kymmeniä tuhansia lapsia. Silti lastensuojelu ei voi yksin tietää kaikkea sitä hätää ja turvattomuutta, jota osa lapsista tänään kokee.  

– Yksikään lapsi tai perhe ei voi olla hädän tai turvattomuutensa kanssa odottamassa palveluita. Jokainen päivä vaurioittavissa kasvuolosuhteissa voi olla lapselle viimeinen, Karsio sanoo.  

Lisätietoja: 

Jenni Karsio, puheenjohtaja, puh. 09 3158 6001, 044 541 5955 
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia