Varhaiskasvatuslakiesityksessä ei huomioitu kritiikkiä
Päiväkotien henkilörakenteeseen ja kelpoisuusehtoihin esitetään varhaiskasvatuslakiesityksellä merkittäviä muutoksia perustelematta niiden tarvetta ja arvioimatta niiden tosiasiallisia vaikutuksia varhaiskasvatuksen arkeen. Lakiluonnoksesta annetuissa lausunnoissa useat tahot ovat tätä kritisoineet. Lainvalmistelussa annettua lausuntopalautetta ei ole kuitenkaan huomioitu.
Esitetty henkilöstörakenne kaventaa ja yksipuolistaa varhaiskasvatuksen osaamista. Alalla tarvittavaa osaamista ja sen kehittämistarpeita ei lainvalmistelussa ole selvitetty. Sen sijaan ehdotetaan uutena ammattinimikkeenä varhaiskasvatuksen sosionomia, jonka työnkuvaa ei lakiesityksessä ole lainkaan määritelty. Yli kolmannes Suomessa työskentelevistä lastentarhanopettajista on sosionomikoulutuksen saaneita.
Lakiesitys uhkaa lapsen etua
Lakiesityksen todellisena uhkana on, että tulevina vuosina saatavuus heikkenee ja varhaiskasvatuspalveluita joudutaan järjestämään ilman kelpoisuusvaatimuksia täyttävää korkeakoulutettua henkilöstöä. Myös henkilöstön vaihtuvuus tulee entisestään kasvamaan. Henkilöstön vaje ja vaihtuvuus eivät ole lapsen edun mukaisia eivätkä turvaa laadukasta ja tavoitteellista varhaiskasvatusta.
Muutosehdotusten tulee perustua tarkkoihin ja luotettaviin tietoihin
Henkilöstöä koskevia muutoksia ei pidä tehdä ennen kuin on käytettävissä tarkat tiedot henkilöstön todellisesta määrästä, nykyisistä koulutusmääristä sekä alalle siirtyvistä ja sieltä poistuvista. Lakiehdotuksessa esitetyn varhaiskasvatuksen tietovarantoon kerätyn tiedon hyödyntäminen on mahdollista jo vuodesta 2020. Opetus- ja kulttuuriministeriön on perustettava varhaiskasvatusfoorumi, joka yhteistyössä eri koulutuksen järjestäjien kanssa tunnistaa ja tutkii alan koulutusten vahvuudet ja sen jälkeen esittää mahdollisia uudistuksia alan perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutukseen. Vasta näiden toimien jälkeen on mahdollista valmistella tarvittavat säädösmuutokset.
Talentian ja Vertikal Oy:n henkilöstölaskelmat osoittavat, että jatkossa tarvitaan edelleen kaksi koulutusväylää varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin ja että aloituspaikkojen määrää tulee lisätä yliopistojen lisäksi myös ammattikorkeakouluissa. Vain näin voidaan turvata korkeakoulutettujen määrän lisääminen kahteen kolmasosaan lapsiryhmän henkilöstöstä ja ennakoida koulutuksen aloituspaikkojen riittävyys työelämän tarpeisiin.
Esitys ei ole hallitusohjelman mukainen
Sipilän hallituksen julkisen talouden kestävyystarkastelussa tavoitteena ei ole ollut henkilöstön nykyisten tehtävien ja nimikkeiden eriyttäminen. Lisäksi siirtymäsäännös on liian pitkä, eikä sille ei ole olemassa perustuslakivaliokunnan aiempaa tulkintakäytäntöä. Varhaiskasvatuslain uudistamisella on vaikutuksia eduskunnan valtiontaloutta koskevaan päätösvaltaan ja tulevien hallitusten talouspäätöksiin. Varhaiskasvatuslain siirtymäaika menee yli hallituskauden ja kehysbudjetoinnin, joten perusteellisten vaikutusarviointien tekeminen on välttämätöntä.
_____________________________________________________
Marjo Varsa
Talentian ammattiasioiden päällikkö
044 078 9569, marjo.varsa@talentia.fi
Tero Ristimäki
Talentian puheenjohtaja
040 583 2657, tero.ristimaki@talentia.fi
