Valvontalaki uudistuu – laiminlyönnit voivat aiheuttaa seuraamuksia
Sosiaali- ja terveydenhuollossa astuu voimaan vuoden 2024 alussa uusi valvontalaki, joka yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvontaa koskevat säännökset.
Uuden lain mukaan sosiaalihuollon palveluntuottajien ja palvelunjärjestäjien – joita ovat muun muassa hyvinvointialueet, Helsingin kaupunki tai esimerkiksi HUS-yhtymä – on laadittava sähköinen ja julkinen omavalvontaohjelma vastuulleen kuuluvista tehtävistä ja palveluista. Omavalvontaohjelmaan on kirjattava, miten palvelujen toteuttamista, turvallisuutta ja laatua sekä asiakkaiden palvelujen yhdenvertaisuuden toteutumista seurataan.
Omavalvontasuunnitelmalla varmistetaan päivittäisen toiminnan laatua, asianmukaisuutta ja turvallisuutta sekä asiakastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyttä.
Lisäksi huomionarvoista on, että omavalvontasuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus vaaratapahtumien ilmoitus- ja oppimismenettelystä.
– Omavalvonta on väline epäkohtien ehkäisyyn ja puutteiden korjaamiseen. On hyvä, että uuden lain myötä omavalvonnan rooli osana työpaikkojen päivittäisiä toimia vahvistuu. Toimiva omavalvonta vähentää samalla myös valvontaviranomaisten tarvetta puuttua epäkohtiin jälkikäteisellä valvonnalla, Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila sanoo.
Epäkohdista ilmoitettava viipymättä
Uudessa valvontalaissa säädetään myös palveluntuottajan ja henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta. Sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan on ilmoitettava viipymättä esimerkiksi palveluyksikön vastuuhenkilölle, jos hän huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Salassapitovelvollisuus ei estä ilmoitusvelvollisuutta.
Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta palvelunjärjestäjälle tai palveluntuottajalle, jonka jälkeen on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan korjaamiseksi. Valvontaviranomainen voi antaa hallinnollista ohjausta tai kehotuksen niin palvelunjärjestäjälle, palveluntuottajalle, palveluyksikön vastuuhenkilölle tai virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle henkilölle.
Jos havaittuja epäkohtia ei korjata, voi valvontaviranomainen esimerkiksi määrätä sakkoja tai päättää palveluntuottajan tai palvelunjärjestäjän toiminnan keskeyttämisestä.
Uudessa laissa on tarkennettu myös vastatoimien kieltoa, mikä tarkoittaa sitä, ettei ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia tehdyn ilmoituksen seurauksena. Kielteisiä vastatoimia voisivat olla esimerkiksi palvelussuhteen päättäminen, virkasuhteen ehtojen heikentäminen tai muu epäasiallinen kohtelu.
– Työpaikoilla tulee yhteisesti käydä läpi ilmoitusvelvollisuuden käyttö ja ilmoitusten käsittelyjen tavat. Työnantajan on muistettava, että epäkohdista ilmoittaminen on työntekijöille säädetty velvollisuus. Palvelujen mahdollisimman hyvä laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus on erityisesti asiakkaiden, mutta myös työyhteisön ja koko yhteiskunnan etu, Manssila sanoo.
Kun sosiaalialan työpaikoilla sisäistetään uuden valvontalain keskeiset periaatteet, avoin, vastuullinen ja laadukas sosiaalihuolto vahvistuu.
- Lue lisää aiheesta: talentia.fi/omavalvonta
