Valtion budjetissa varattava rahat sosiaalialan työhyvinvoinnin parannuksiin ja tutkimukseen
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia painottaa, että valtion budjettiriihessä 2022 tulee huomioida sosiaalialan työntekijöiden yhä heikkenevä työhyvinvoinnin tilanne sekä suuri vaihtuvuus. Myös alan tutkimus- ja koulutusrakenteiden kehittämiseen on varattava rahaa.
Talentia vaatii, että valtion tulee osoittaa riittävät resurssit sosiaalialan työhyvinvointiohjelmalle osana sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelmaa, koska sosiaalialan työskentelyolosuhteet ovat erityiset.
– Meillä on hyvin tiedossa, että sosiaalialan psykososiaalinen kuormitus on kovaa. Toisaalta tiedämme, että työhyvinvoinnilla on selkeä yhteys sosiaalialan veto- ja pitovoimaan. Joten jos haluamme, että vielä tulevinakin vuosina sosiaalialan ammattilaiset jatkavat työssään, toimeen on tartuttava nyt, toteaa Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Esimerkiksi Kevan julkisen sektorin työhyvinvointitutkimukset ovat jo kymmenen vuoden ajan osoittaneet, että erityisesti sosiaalityöntekijöillä mielenterveysdiagnoosit ovat työkyvyttömyyseläkkeiden suurin syy.
Kyse on toimivien ratkaisukeinojen löytämisestä. Talentia korostaa, että sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelman korvaustason nosto 13 700 000 eurolla on huomioitava budjetissa.
– Nyt on tekojen aika. Tarvitsemme pikaisesti ratkaisukeinoja ja kehittämistoimia työolosuhteiden parantamiseen, työkykyjohtamiseen ja työn kasvavia osaamisvaatimuksia vastaavan osaamisen kehittämiseen, Karsio summaa.
Sosiaalialan tutkimus turvattava
Talentia tähdentää, että valtion rahoitus sosiaalityön yliopistolliseen tutkimukseen on turvattavaa ja rahoituksen tasoa tulee korottaa.
Valtiovarainministeriön talousarviossa valtion rahoitusta sosiaalityön sekä terveydenhuollon yliopistotasoiseen tutkimukseen esitetään nostettavaksi viidellä miljoonalla eurolla nykyisestä 25 miljoonasta eurosta. Sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen on käytetty aiemmin ainoastaan neljä miljoonaa 25 miljoonasta eurosta.
– On tärkeätä suunnata koko viiden miljoonan korotus lapsipuolen asemassa olevan sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen rahoitukseen, sillä leijonanosa rahoituksesta menee tällä hetkellä terveydenhuollolle. Sosiaalipalveluiden taloudellinen ja inhimillinen merkitys on niin suuri, että tämä on enemmän kuin perusteltua, sanoo Karsio.
Tutkittuun tietoon perustuvat menetelmät ja toiminnan kehittäminen vahvistavat sosiaalipalveluiden vaikuttavuutta ja kaventavat hyvinvointieroja. Hyvinvointialueille siirryttäessä on tärkeää turvata riittävät resurssit sosiaalihuollon järjestelmälliselle ja pitkäjänteiselle yliopistotasoiselle tutkimukselle ja kehittämiselle.
Sote-alan ammattikorkeakoulujen harjoittelupaikojen rahoitus varmistettava
Talentia kannattaa lakiehdotusta, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen ei tarvitsisi jatkossa maksaa työpaikoille korvauksia sote-alojen tutkinto-opiskelijoiden harjoitteluista. Varat korkeakouluharjoitteluun tulee saada valtion budjetista.
Korvauksista luopuminen vahvistaisi ammattikorkeakoulujen resursseja toteuttaa laadukasta koulutusta perusrahoituksella.
– Lakimuutos lisää merkittävästi eri alojen opiskelijoiden yhdenvertaisuutta harjoitteluissa. Samalla se vahvistaa opiskelijoiden sitoutumista julkisiin sosiaalipalveluiden tuottajaorganisaatioihin ja vähentää näin osaltaan sote-alan mittavaa työvoimapulaa, Karsio sanoo.
Talentia mielestä on keskeistä, että sote-alan ammattikorkeakouluille suunnattu 14 200 000 euron rahoitus harjoittelupaikoihin toteutetaan kokonaisuudessaan.
