Väkivalta sosiaalialalla liian yleistä – tavoitteena nollatoleranssi
Joka viides sosiaalialan korkeakoulutettu oli kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Yleisintä oli sanallinen asiaton kohtelu, jonka kohteena oli joka kolmas työntekijä vähintään pari kertaa kuukaudessa, joka kuudes viikoittain. Sanallista uhkailua oli kokenut joka viides vähintään pari kertaa kuukaudessa.
Joka kuudetta oli nipistetty, potkittu tai purtu, joka kymmenettä oli lyöty nyrkillä tai teräaseella tai heitetty esineillä, selviää vastauksista. Väkivaltakokemukset aiheuttavat stressioireita, pelkoa ja poissaoloja. Ne saattavat myös johtaa haluun vaihtaa työpaikkaa. Neljäsosa sai stressioireita väkivallan uhkasta. Joka viides pelkäsi väkivaltaa tai sen uhkaa. Talentian jäseniltä kysyttiin keväällä 2016 koettua asiakasväkivaltaa, sen määrää ja muotoa, asiakasväkivaltaan varautumista ja syntyneiden tilanteiden käsittelyä sekä työyhteisön sisäistä epäasiallista kohtelua ja häiriökäyttäytymistä. Kyselyyn vastasi liki 2 000 sosiaalialan ammattilaista. Talentialle selvityksen tekivät johtava asiantuntija Maarit Vartia-Väänänen ja johtaja Krista Pahkin Työterveyslaitokselta.
Laitoksissa koetaan väkivaltaa enemmän kuin avohuollossa
Asiakasväkivallan määrässä ja laadussa sekä asiattomasti tai uhkaavasti käyttäytyvien asiakkaiden määrissä on eroja työpaikkojen välillä. Sukupuoli, ikä ja asema näkyivät vastauksissa: miehet kohtasivat enemmän fyysistä väkivaltaa kuin naiset, alle 30-vuotiaat enemmän kuin kokeneemmat työntekijät, esimiehet vähemmän kuin työntekijät. Yleisintä asiakasväkivalta on lastenkodissa, perhetukiyksikössä, koulukodissa ja kehitysvammahuollon palveluyksikössä, ja kohteena ovat enimmäkseen laitosten ohjaajat. Erityisesti lastensuojelulaitoksissa työskentelevät vastaajat ilmoittivat väkivallan lisääntyneen viimeisen kolmen vuoden aikana, kun keskimäärin väkivallan tai sen uhkan määrän ei koettu lisääntyneen.
Kyse on asenteesta – varautuminen, ohjeet ja raportointikäytännöt kuntoon
”Sosiaalialalla esiintyy liikaa väkivaltaa. Tavoitteena pitää olla nollatoleranssi väkivallan suhteen”, toteaa ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa.
Kyselyssä havaittiin ongelmia työväkivaltatilanteiden tai niiden uhkan käsittelyssä ja ehkäisemisessä. Moni ei tuntenut tai tiennyt olemassa olevista järjestelmistä, tai koki ne riittämättöminä. Työpaikan riittävä varautuminen asiakasväkivaltaan sekä sovitut käytännöt ovat yhteydessä vähäisempään stressin kokemiseen, pelon tunteisiin tai työpaikan vaihtoajatuksiin ja parempiin koettuihin valmiuksiin toimia uhka- ja väkivaltatilanteissa.
”Työsuojelua ja työsuojelutietoisuutta on vahvistettava työpaikoilla. Se vaatii sitoutumista sekä työnantajalta että työntekijöiltä”, toteaa Marja Varsa.
Työpaikan pitäisi tehdä rikosilmoitus ja tarjota oikeusapua
Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki pitää erityisen ongelmallisena sitä, että työväkivaltatilanteista ei tehdä rikosilmoituksia. Kyselyn perusteella työpaikoilla ei ole juurikaan sovittu oikeusavun järjestämisestä tai oikeuskuluista vastaamisesta. Alle joka kymmenes vastaaja kertoi sovituista käytännöistä, enemmistö ei tiennyt, onko asiasta sovittu.
”Työväkivalta ei ole asianomistajarikos ja ilmoituksen voi tehdä esimies tai muu työpaikan edustaja. Näin suojellaan uhria, joka saattaa pelätä seurauksia rikosilmoituksen tekemisestä. Työnantajan tulee myös tukea työntekijää tarjoamalla oikeusapua.”
Lisätietoja: ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa, 09 31586022.