Työturvallisuuslaki uudistui – tavoitteena edistää työssä jaksamista ja pidentää työuria
Työturvallisuuslakiin on tullut muutoksia 1.6.2023 alkaen. Muutosten yhtenä tavoitteena on edistää erityisesti 55 vuotta täyttäneiden työssä jaksamista ja pidentää työuria.
Lisäksi tarkoitus on, että työsuojelutoimenpiteissä otetaan nykyistä paremmin huomioon työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet. Myös psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamiseen on tullut täsmennyksiä.
– Muutos on askel parempaan, mutta tarvitsemme vielä selkeämmin työturvallisuuslakiin täsmennykset siitä, miten psykososiaalista kuormitusta mitataan, arvioidaan ja seurataan työpaikoilla. Tämä on tärkeää siksi, että psykososiaalinen kuormitus on suurin työkyvyn riski sosiaalialalla, sanoo Talentian erityisasiantuntija Heidi Pekkarinen.
Talentian mielestä työnantajia pitäisi velvoittaa ottamaan vahvemmin vastuuta työpaikan psykososiaalisista kuormitustekijöistä, jotta sosiaalialan korkeakoulutettujen työkyky voitaisiin turvata koko uran ajan.
Täsmennyksiä työnantajan huolehtimisvelvollisuuteen
Työturvallisuuslaissa on täsmennetty työnantajan huolehtimisvelvoitetta. Työnantajan on otettava aiempaa paremmin huomioon työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet ja suunniteltava työsuojelutoimenpiteitä niiden mukaan. Tavoitteena on turvata kaikille turvallinen ja terveellinen työ.
– Ihmisillä on erilaiset edellytykset suoriutua työssä ja ne voivat vaihdella työuran eri vaiheissa. Henkilökohtaisilla edellytyksillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi tilanteita, joissa ikääntyminen tai terveydentilan muutokset voivat aiheuttaa tarpeen mukauttaa työtä. Esimerkiksi jollekin henkilölle voidaan luoda rauhallinen työtila, jotta varmistetaan terveys ja turvallisuus hänen työssään, Pekkarinen sanoo.
Toinen lakitäsmennys koskee työnantajan tarkkailuvelvoitetta. Sen mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristön, työolosuhteiden ja turvallisten työtapojen lisäksi työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Tarkkailun kautta työnantaja voi tarpeen tullen ajoissa toteuttaa yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä.
Työn vaarojen selvittämistä ja arviointia
Työturvallisuuslakiin on lisätty ikääntyminen työn vaarojen käsittelevään kohtaan. Tällä halutaan korostaa, että työnantajien tulee tunnistaa ikääntymisen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen työssä.
– Kun vaara- ja haittatekijät tunnistetaan, voidaan työpaikalla tehdä toimenpiteitä työolosuhteiden parantamiseksi, Pekkarinen sanoo.
Lakimuutos täsmentää, minkälaisia kuormitustekijöitä on otettava huomioon, kun työn vaaroja selvitetään ja arvioidaan. Työnantajan on fyysisten kuormitustekijöiden lisäksi otettava huomioon työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät.
– Tällä tarkoitetaan työpaikan psykososiaalisia kuormitustekijöitä, joita voivat olla esimerkiksi liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet, liiallinen työmäärä ja epäkohdat työyhteisön vuorovaikutuksessa, Pekkarinen selventää.
Raskaussuojelun perussäännös koskee nyt myös äskettäin synnyttäneitä ja imettäviä työntekijöitä
Työnantajalla on ollut velvollisuus huomioida, jos työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua erityistä vaaraa raskaana olevalle työntekijälle. Uudistettu työturvallisuuslaki on laajentanut velvollisuuden koskemaan myös äskettäin synnyttänyttä tai imettävää työntekijää.
Lisätietoa ja tarkennuksia työturvallisuuslainsäädännön muutoksiin:
>> Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Jenny Rintala esittelee työturvallisuuslain muutokset Työturvallisuuskeskuksen webinaarissa
>> STM:n tiedote työturvallisuuslain muutoksista
