THL julkaisi karun tilaston. Talentia: ”Asiakasmäärän kasvu lisää työmäärää lastensuojelussa”
Lastensuojeluilmoitusten ja nuorten kiireellisten sijoitusten määrät ovat kasvaneet hyvinvointialueilla. Samaan aikaan henkilöstöresursseja ja ennaltaehkäisevää työtä ei ole vahvistettu.
Lastensuojeluilmoitus tehtiin viime vuonna joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta lapsesta, selviää tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastosta.
Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2023 jokaisella hyvinvointialueella. Kaikkiaan ilmoituksia tehtiin yhteensä 110 000 lapsesta eli noin kymmenestä prosentista lapsia. Viime vuonna kasvussa olivat myös kiireelliset sijoitukset, joita tehtiin eniten 15-vuotiaille.
”Valtakunnallisesti lastensuojeluilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Henkilöstöresursointi ei ole kuitenkaan seurannut työ- ja asiakasmäärien kehitystä”, huomauttaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen.
Järjestelmä puskee asiakkaita lastensuojeluun
Tilastosta ilmenee toinenkin hälyttävä seikka: ennaltaehkäiseviä palveluja ei ole vahvistettu lainkaan.
Sosiaalihuoltolain mukaisen ehkäisevän lapsiperhetyön perhemäärä säilyi lähes ennallaan vuosien 2020–2023 välillä, mutta resursseja kyseiseen lastensuojeluasiakkuutta ehkäisevään työhön ei lisätty, vaikka se helpottaisi osaltaan lastensuojelun työkuormaa ja hillitsisi kustannuksia.
Tilanteesta muodostuu lastensuojelupalveluihin ohjaava automaatti.
Lastensuojelun lakisääteinen asiakasmitoitus, joka salli enintään 35 lasta yhtä työntekijää kohti, ylittyi viime lokakuussa 16 prosentilla koko maan sosiaalityöntekijöistä. Tällä hetkellä mitoitusluku on 30.
Palvelut ovat olleet monin paikoin ruuhkautuneita jo pitkään, ja lapset jonottavat lainsuojattomina lastensuojelun asiakkaiksi.
“Lapsiperheitä on mahdollista auttaa myös ilman lastensuojelun asiakkuutta tarjoamalla heille sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja”, Suominen muistuttaa.
“Kun ennaltaehkäisevät palvelut, kuten perhesosiaalityö, eivät vedä, tilanteesta muodostuu lastensuojelupalveluihin ohjaava automaatti.”
Kelpoisuuksilla keplottelua
Joillekin hyvinvointialueille on jopa osoitettu uhkasakkoja, kun lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden riittävyydestä ei ole huolehdittu. Kun hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen, tulee tilanne vain vaikeutumaan, eikä sosiaalityön aloituspaikkojen lisäykseenkään ole luvassa rahoitusta.
”Tilannetta ei ole pyritty kestävästi ratkaisemaan, vaan tilalle on tarjottu väljempää kelpoisuuksien tulkintaa lastensuojelussa työskentelevien tilapäisten työntekijöiden osalta, mikä heikentää lapsen asiakasturvallisuutta ja polkee perusoikeuksia.”
Lastensuojelussa sosiaalityöntekijät toimivat virkavastuulla, ja työhön sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä, mikä edellyttää vahvaa ammattitaitoa ja asianmukaista koulutusta.
”Riittämättömät resurssit voivat johtaa tilanteeseen, jossa hallitsematon työmäärä ja sijaisten käyttö johtavat virheisiin, joista voi seurata jopa virkarikos. Tämä lisää entisestään työn kuormitusta”, Suominen sanoo.
Sijaisketjutukset myös heikentävät kelpoisten työntekijöiden työssä jaksamista. Tällä hetkellä laillistettuja sosiaalityöntekijöitä on Valviran rekisterissä yli hyvinvointialueiden tarpeen. Koska alan veto- ja pitovoima on nykyisellään kehno, ratkaisut löytyvätkin erityisesti työn houkuttelevuudesta.
”Työn vaativuutta vastaava palkka, hyvät työolosuhteet ja toimiva työnjako ovat tehokkaimpia keinoja houkutella osaajia”, Suominen sanoo.
Lisätiedot:
