Eduskunta

Sivistysvaliokunta

HE 60/2016

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ymmärtää julkisen talouden tasapainottamisen muutostarpeet. Ennen päätöksiä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korotuksista tulisi laatia laaja arviointi muutosten todellisista vaikutuksista, jotta haluttu tulos, eli 54 miljoonan suuruinen maksutulojen lisäys toteutuu.

Varhaiskasvatuksen tulee olla yhteiskunnalle taloudellisesti kestävä ja inhimillinen investointi. Tämä mahdollistuu turvaamalla kohtuulliset ja oikeudenmukaiset asiakasmaksut kaikissa tuloluokissa sekä turvaamalla varhaiskasvatuksen laatu. Tässä esityksessä enimmäismaksujen korotukset ovat keskituloisille perheille hyvin suuret.

Hallitus on tehnyt lähiaikoina lukuisia muutoksia, jotka vaikuttavat lapsiin ja lapsiperheisiin. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Hallituksen tavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja omien voimavarojen vahvistaminen.

Hallitusohjelma lupaa uudistaa lapsi- ja perhepalveluita lähtökohtanaan lapsen edun edistäminen. Varhaiskasvatusta on tarkoitus kehittää tukemaan lapsen hyvinvointia. Toteutuuko nämä hallitusohjelman tavoitteet korottamalla varhaiskasvatuksen enimmäismaksua 22 prosenttia?

Lasten osallistumista varhaiskasvatukseen tulee tukea

Varhaiskasvatus on varhaiskasvatuslain mukaan lapsen oikeus ja hallituksen päätösten tulisi tukea lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Suomessa lapset osallistuvat kansainvälisten vertailujen perusteella melko vähän varhaiskasvatukseen. Pienten lasten tukien suuruus ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksut vaikuttavat perheen valintoihin. Kuten esitykseenkin on kirjattu, niin useissa Euroopan maissa on siirrytty ainakin osittain maksuttomaan varhaiskasvatukseen.

Maksun perusteiden tulee sopeutua nykyisiin olosuhteisiin

Hallituksen esitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja –asetuksen säännöksiin. Esityksen mukaan maksut määräytyisivät jatkossakin perheen koon, tulojen ja varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella.

Erilaiset perhemuodot lisääntyvät ja nykyään esimerkiksi uusperheen koko saattaa vaihdella merkittävästi viikoittain. Hallituksen esitys ei anna kunnille selkeitä ohjeita, miten erilaisissa tilanteissa perheen koko huomioidaan muuten kuin eroperheiden maksujen osalta.

Varhaiskasvatuksessa vietetty aika on lakiesityksessä määritelty tuntia/viikko.  Työelämä on muutoksessa ja vakituisten työsuhteiden määrä vähentyy jatkuvasti. Sitran arvion mukaan jo noin 35 prosenttia työsuhteista on ns. epätyypillisiä. Näihin lasketaan mm. osa-aikaiset, määräaikaiset, tarvittaessa töihin tulevat ns. 0-sopimuksella työskentelevät, vuokra- ja keikkatyöntekijät sekä yksityisyrittäjät. Työelämän rakenteiden uudistukset tulee huomioida maksuperusteissa, sillä nyt todelliset työajat eivät sovellu näihin raameihin.

Myös tulot vaihtelevat suuresti epätyypillisissä työsuhteissa. Kun maksu määräytyy edellisen vuoden keskimääräisten tulojen perusteella, voi kuukausimaksu muodostua kohtuuttomaksi tulojen epäsäännöllisyyden myötä. Laskenta ei sinänsä muutu nykyisestä, mutta epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen tuo asiaan lisää muutospaineita.

Maksun suuruuden vaikutuksia

Talentia pitää hyvänä, että esityksen mukaan ns. 0-maksuluokka säilyy ja pienituloisten asiakasmaksut pienenevät.

Esityksen mukaan maksun perusteena olevia tulorajoja on esitetty nostettavaksi, mutta edelleen keskituloiset kahden työssäkäyvän vanhemman perheet maksaisivat korkeinta asiakasmaksua, joka nousee 22 %.

Kun yhdestä kohdasta madallettiin työhön palaamisen/vastaanottamisen kannustinloukku, se siirretään nyt toiseen kohtaan. Työelämään siirtymisen kynnys nousee erityisesti matalapalkkaisilla naisilla joiden puolisolla on keskitasoa parempi palkka. Tilanne johtaa helposti pienituloisen ansiotöistä poisjääntii, jolloin naisten työllisyysasteen nosto ei toteudu. Naisten tasa-arvoisen aseman vahvistaminen työmarkkinoilla ja työurien pidentäminen edellyttävät kohtuullisia asiakasmaksuja kaikissa tuloluokissa.

Osa-aikainen varhaiskasvatus tulee todennäköisesti lisääntymään hallituksen aiempien päätösten perusteella, jossa rajattiin subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta 20h/vko. Tämä aiemmin tehty päätös heikentää lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ja vaarantaa koulutuksellista tasa-arvoa Suomessa.

Nyt esitetty muutos nostaa osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksua, joka omalta osaltaan lisää epäoikeudenmukaisuutta.

Kokoaikaisen varhaiskasvatuksen raja on asetettu 35 tuntiin. Näin maksu on saman suuruinen lapsen ollessa varhaiskasvatuksessa 35 tuntia tai 50 tuntia. Voiko tämä johtaa varhaiskasvatuspalvelujen käytön lisääntymiseen? Esimerkiksi subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta halutiin rajata, jotta kotona olevien vanhempien lasten varhaiskasvatukseen osallistumista saadaan rajattua. Samalla logiikalla tämä esitys voi lisätä kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten päivän pituutta varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuksen vuorohoidon maksuperusteita ei huomioida tässä esityksessä lainkaan. Joillakin paikkakunnilla on käytössä ns. käyttöperusteinen maksu vuorohoidossa, joka tämänkin lain puitteissa on edelleen mahdollinen, kunhan maksu ei ylitä enimmäismaksuja. Kuntien käytännöt tämän osalta tulevat vaihtelemaan.

Yhdenvertaisuutta ei tule heikentää

Hallituksen tekemät lukuisten muutokset lasten ja lapsiperheiden palveluihin,  sekä niiden perusteella tehdyt kuntien erilaiset päätökset, eriarvoistavat lapsia ja lapsiperheitä asuinpaikasta riippuen. Esimerkiksi kaikki kunnat eivät ole nostaneet yli 3-vuotiaiden suhdelukua eivätkä rajanneet subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta. Eriarvoisuuden lisääntymistä tulee välttää ja lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen laatua tulee jatkossa seurata ja arvioida suunnitelmallisesti ja tehdä tarvittavat muutokset yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Asiakasmaksun vaikutukset tulee arvioida

Varhaiskasvatus ja sen vaihtoehtona maksettavat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki muodostavat kokonaisuuden. Pienten lasten tukien suuruus ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksut vaikuttavat perheen valintoihin. Talentia katsoo, että asiakasmaksujen ja muiden varhaiskasvatukseen tehtyjen muutosten vaikutuksia varhaiskasvatuksen laatuun, osallistumiseen, lapsen etuun, tasa-arvoon, työllisyyteen, työelämästä poissaoloaikojen pituuteen ja työhön paluuseen tulee arvioida ja tehdä lopulliset päätökset analyysin tuloksista.  Näin maksuperusteet voidaan uudistaa kokonaisuudessaan.

Jos esimerkiksi asiakasmaksujen korotus vähentää lapsen osallistumista varhaiskasvatukseen vastoin lapsen etua, miten turvataan lapsen kasvun, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Vaarana on, että toiminnassa ei saavuteta varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita, kun lapset tulevat ja menevät eriaikaisesti ja kunnat seuraavat täyttö- ja käyttöasteita vain talouden eikä lasten hyvinvoinnin tai toiminnan laadun perusteella.

Esityksestä on siis ennen päätöksiä tehtävä lapsivaikutusten- ja sukupuolivaikutusten arviointi sekä arvioitava lakiehdotuksen vaikutukset työelämään ja muuhun yhteiskunnan toimintaan. Kaikissa varhaiskasvatukseen liittyvissä uudistuksissa tulee ensisijaisesti muistaa, että varhaiskasvatus on lapsen oikeus, joka ei voi olla riippuvainen vanhempien tulotasosta ja työsuhteen muodosta.

Varhaiskasvatuksesta tulee tehdä laaja-alainen selvitys ja arviointi, jonka pohjalta varhaiskasvatuslainsäädännön kokonaisuudistus tulee saattaa loppuun.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

Tero Ristimäki, puheenjohtaja

Marjo Varsa, ammattiasioiden päällikkö