Talentian lausunto varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 23.2.2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Viite: OKM/2/010/2016

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n lausunto hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ymmärtää julkisen talouden tasapainottamisen muutostarpeet. Ennen päätöksiä tulee kuitenkin tehdä laaja arviointi muutosten vaikutuksista, jotta haluttu lopputulos toteutuu.

Hallitus on tehnyt lähiaikoina lukuisia muutoksia, jotka vaikuttavat lapsiin ja lapsiperheisiin. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Hallituksen tavoitteena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja omien voimavarojen vahvistaminen. Hallitusohjelma lupaa uudistaa lapsi- ja perhepalveluita lähtökohtanaan lapsen edun edistäminen. Varhaiskasvatusta olisi tarkoitus kehittää tukemaan lapsen hyvinvointia. Toteutuuko nämä hallitusohjelman tavoitteet korottamalla varhaiskasvatuksen enimmäismaksua 22 prosenttia?

Varhaiskasvatukseen osallistumista tulee tukea

Hallituksen esitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi pohjautuu lähes täysin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja –asetuksen säännöksiin. Vain maksutulojen on esitetty lisääntyvän 54 miljoonalla. Kuten esitykseenkin on kirjattu, niin useissa Euroopan maissa on päädytty ainakin osittain maksuttomaan varhaiskasvatukseen, sillä edullisuus on keskeinen palveluiden saatavuuteen liittyvä tekijä. Suomessa lapset osallistuvat kansainvälisten vertailujen perusteella melko vähän varhaiskasvatukseen. Asiakasmaksujen korottaminen vaikuttaa vanhempien valintoihin. Varhaiskasvatus on varhaiskasvatuslain mukaan lapsen oikeus ja hallituksen päätösten tulee tukea lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Ennen päätöksiä tulee tehdä osa-aikaisen maksuttoman varhaiskasvatuksen laaja-alainen arviointi.

Asiakasmaksun vaikutuksista tulee tehdä laaja kattava arviointi

Varhaiskasvatus ja sen vaihtoehtona maksettavat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki muodostavat kokonaisuuden. Pienten lasten tukien suuruus ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksut vaikuttavat perheen valintoihin. Talentia katsoo, että asiakasmaksujen ja muiden varhaiskasvatukseen tehtyjen muutosten vaikutuksia varhaiskasvatuksen laatuun, osallistumiseen, lapsen etuun, tasa-arvoon, työllisyyteen, työelämästä poissaoloaikojen pituuteen ja työhön paluuseen tulee arvioida ja tehdä lopulliset päätökset analyysin tuloksista.  Näin maksuperusteet voidaan uudistaa kokonaisuudessaan. Jos esimerkiksi asiakasmaksujen korotus vähentää lapsen osallistumista varhaiskasvatukseen, miten turvataan lapsen oikeus pysyviin ja turvallisiin ihmissuhteisiin. Vaarana on, että toiminnassa ei saavuteta varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita, kun lapset tulevat ja menevät eriaikaisesti ja kunnat seuraavat täyttö- ja käyttöasteita vain talouden eikä toiminnan perusteella.

Esityksestä on siis ennen päätöksiä tehtävä lapsi- ja sukupuolivaikutusten arviointi sekä arvioitava lakiehdotuksen vaikutukset varhaiskasvatukseen, työelämään ja muuhun yhteiskunnan toimintaan. Kaikissa varhaiskasvatukseen liittyvissä uudistuksissa tulee ensisijaisesti muistaa, että varhaiskasvatus on lapsen oikeus, joka ei voi olla riippuvainen vanhempien tulotasosta ja työsuhteen muodosta.

Yhdenvertaisuutta ei saa heikentää

Varhaiskasvatuksen laatu tulee todennäköisesti laskemaan hallituksen edellisten päätösten myötä. Tosin kunnat ovat tehneet omia ratkaisujaan ja esim. kaikki kunnat eivät ole nostaneet yli 3-vuotiaiden suhdelukua eivätkä rajanneet subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta. Talentian arvion mukaan lain vaikutukset kuntien maksutuloihin ei todennäköisesti tule olemaan niin suuret kuin esitykseen on kirjattu. Jo nyt kunnat harkitsevat omia toimenpiteitään mahdollisen lakimuutoksen toteutuessa. Kaikki nämä valtion ja kuntien päätökset eriarvoistavat lapsia ja lapsiperheitä asuinpaikasta riippuen. Eriarvoisuuden lisääntymistä tulee välttää ja lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen tulee jatkossa seurata ja arvioida suunnitelmallisesti ja tehdä tarvittavat muutokset yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Maksun perusteiden tulee sopeutua nykyisiin olosuhteisiin

Esityksen mukaan maksut määräytyisivät jatkossakin perheen koon, tulojen ja varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella.

Erilaiset perhemuodot lisääntyvät ja nykyään esimerkiksi uusperheen koko saattaa vaihdella merkittävästi viikoittain. Hallituksen esitys ei anna kunnille selkeitä ohjeita, miten erilaisissa tilanteissa perheen koko huomioidaan.

Varhaiskasvatuksessa vietetty aika on lakiesityksessä määritelty tuntia/viikko.  Työelämä on muutoksessa ja vakituisten työsuhteiden määrä vähentyy jatkuvasti. Sitran arvion mukaan jo noin 35 prosenttia työsuhteista on ns. epätyypillisiä. Näihin lasketaan mm. osa-aikaiset, määräaikaiset, tarvittaessa töihin tulevat ns. 0-sopimuksella työskentelevät, vuokra- ja keikkatyöntekijät sekä yksityisyrittäjät. Työelämän rakenteiden uudistukset tulee huomioida maksuperusteissa, sillä nyt todelliset työajat eivät sovellu näihin raameihin. Myös tulot vaihtelevat suuresti epätyypillisissä työsopimuksissa. Kun maksu määräytyy edellisen vuoden keskimääräisten tulojen perusteella, voi kuukausimaksu muodostua kohtuuttomaksi tulojen epäsäännöllisyyden myötä. Laskenta ei sinänsä muutu nykyisestä, mutta epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen tuo asiaan lisää muutospaineita.

Maksun muutokset vaikuttavat moniin eri asioihin

Talentia pitää hyvänä, että esityksen mukaan 0-maksuluokka säilyy ja pienituloisten asiakasmaksut pienenevät.

Maksun perusteena olevia tulorajoja on nostettu, mutta edelleen keskituloiset kahden työssäkäyvän vanhemman perheet maksavat korkeinta asiakasmaksua, joka nousee 22 %. Kun yhdestä kohdasta poistettiin työhön palaamisen/vastaanottamisen kannustinloukku, se siirretään nyt toiseen kohtaan. Työelämään siirtymisen kynnys nousee erityisesti matalapalkkaisilla naisilla joiden puolisolla on keskitasoa parempi palkka. Tilanne johtaa helposti pienituloisen ansiotöistä poisjääntii, jolloin naisten työllisyysasteen nosto ei toteudu. Naisten tasa-arvoisen aseman vahvistaminen työmarkkinoilla ja työurien pidentäminen edellyttävät kohtuullisia asiakasmaksuja kaikissa tuloluokissa.

Osa-aikainen varhaiskasvatus tulee todennäköisesti lisääntymään hallituksen aiempien päätösten perusteella, jossa rajattiin subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta 20h/vko. Tämä aiemmin tehty päätös heikentää lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ja vaarantaa koulutuksellista tasa-arvoa Suomessa. Nyt esitetty muutos osittain nostaa osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksua, joka omalta osaltaan lisää epäoikeudenmukaisuutta.

Kokoaikaisen varhaiskasvatuksen raja on asetettu 35 tuntiin. Näin maksu on saman suuruinen vaikka lapsi on varhaiskasvatuksessa 35 tuntia tai 50 tuntia. Voiko tämä johtaa varhaiskasvatuspalvelujen käytön lisääntymiseen? Esimerkiksi subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta halutiin rajata, jotta kotona olevien vanhempien lasten varhaiskasvatukseen osallistumista saadaan rajattua. Tämä esitys voi puolestaan lisätä kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten päivän pituutta varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatuksen vuorohoidon maksuperusteita ei huomioida tässä esityksessä lainkaan. Joillakin paikkakunnilla on käytössä ns. köyttöperusteinen maksu vuorohoidossa, joka tämänkin lain puitteissa on edelleen mahdollinen, kunhan maksu ei ylitä enimmäismaksuja. Kuntien käytännöt tämän osalta tulevat vaihtelemaan.

Varhaiskasvatuksesta tulee tehdä laaja-alainen selvitys ja arviointi, jonka pohjalta varhaiskasvatuslainsäädännön kokonaisuudistus tulee saattaa loppuun.

Lausunnon keskeinen sisältö

·         Suomessa lapset osallistuvat kansainvälisten vertailujen perusteella melko vähän varhaiskasvatukseen. Asiakasmaksujen korottaminen vaikuttaa vanhempien valintoihin. Varhaiskasvatuksen edullisuus on keskeinen palveluiden saatavuuteen liittyvä tekijä. Nyt tulisi tehdä toimenpiteitä, jotka mahdollistavat kaikissa tuloluokissa ja kaikkien lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen. Osa-aikaisen maksuttoman varhaiskasvatuksen toteuttamista tulee arvioida.

·         Ennen varhaiskasvatuksen asiakasmaksupäätöksiä tulee tehdä laaja selvitys asiakasmaksujen vaikutuksista varhaiskasvatukseen osallistumiseen. Lisäksi tulee tehdä lapsi- ja sukupuolivaikutustenarviointi sekä arvioida vaikutukset varhaiskasvatuksen laatuun, työelämään ja työllisyyteen. Lopulliset päätökset tulee tehdä arvioinnin analyysin perusteella.

·         Lasten ja lapsiperheiden palvelut ja maksut vaihtelevat asuinpaikasta riippuen. Eriarvoisuuden lisääntymistä tulee välttää ja lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen tulee jatkossa seurata ja arvioida suunnitelmallisesti.

·         Esityksen mukaan maksut määräytyisivät jatkossakin perheen koon, tulojen ja varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella. Työ- ja perhe-elämän moninaisuus ei tue enää tätä maksuperustetta. Epätyypilliset työsuhteet ja kuukausitulojen vaihtelut kuten myös perheiden koko saattavat vaihdella viikoittain / kuukausittain suurestikin. Esitys ei riittävästi huomioi monimuotoisia elämäntilanteita, jotka tulevat tulevaisuudessa vain lisääntymään.

·         On hyvä, että 0-maksuluokka säilyy ja pienituloisten perheiden maksut pienenevät. Korkeimpaan maksuluokkaan on nyt kohdennettu suuret korotukset. Tämä heikentää vanhempainvapailta työhön palaamista / työllistymistä varsinkin keskituloisten perheissä. Naisten tasa-arvoisen aseman vahvistaminen työmarkkinoilla ja työurien pidentäminen edellyttävät kohtuullisia asiakasmaksuja kaikissa tuloluokissa.

·         Maksukorotusten vaikutukset osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen ja vuorohoidon maksuihin on selvittämättä.

·         Varhaiskasvatuksesta tulee tehdä laaja-alainen selvitys ja arviointi, jonka pohjalta varhaiskasvatuslainsäädännön kokonaisuudistus tulee saattaa loppuun.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

Tero Ristimäki, puheenjohtaja

Marjo Varsa, ammattiasioiden päällikkö