Eduskunta

Sivistysvaliokunta

HE 205/2016

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 § ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry pitää hallituksen esitystä varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaista pääsääntöisesti kannatettavana.  Selkeyden vuoksi on hyvä laatia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle omat varhaiskasvatuksen asiakasmaksusäännökset. Esitys pohjautuu vahvasti voimassa oleviin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin eikä perusrakenteita muuteta.

Pienituloisten asiakasmaksujen pienentäminen voi parantaa varhaiskasvatukseen osallistumista

Esityksessä on hyvin kannatettavaa pienituloisten kahden ja kolmen hengen lähinnä yksinhuoltajaperheiden asiakasmaksujen pienentäminen. On tiedossa, että pienten lasten tukien suuruus ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksut vaikuttavat perheen valintoihin. Lisäksi tiedetään, että pienituloisten lapset osallistuvat harvemmin varhaiskasvatukseen kuin parempituloisten perheiden lapset. Kuitenkin varhaiskasvatus on erityisen hyödyllistä kaikista haavoittuvimmassa oloissa eläville lapsille. Esitys siis turvaa nykyistä hieman paremmin kaikille lapsille mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatukseen. Samalla se myös parantaa yksinhuoltajien kannustimia ottaa työtä vastaan.

Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksut

Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksut esitetään muutettavaksi varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden rajausten mukaisesti. Tällöin osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksun rajaksi esitetään 20 tuntia viikossa. Muutos yhtenäistää omalta osaltaan lakien yhteensovittamista ja on siinä mielessä kannatettava, vaikka Talentian mielestä subjektiivisen oikeuden rajaus ei yleisesti ole lapsen edun mukaista. Lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta huoltajien elämäntilanteesta. Käytännön kannalta on myös hyvä, että lain yksityiskohtaisissa perusteluissa on otettu esimerkiksi esiopetukseen osallistuvan vuorohoitoa tarvitsevan lapsen varhaiskasvatuksen maksu. Tällöin maksuton esiopetus tulee huomioida maksua alentavana tekijänä vaikka osallistumisaika ylittäisi 20 tai 35 tuntia.

Varhaiskasvatuksen maksuttomuuden vaikutuksia tulee selvittää

Varhaiskasvatus on varhaiskasvatuslain mukaan lapsen oikeus ja hallituksen päätösten tulisi tukea lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Suomessa lapset osallistuvat kansainvälisten vertailujen perusteella vähemmän varhaiskasvatukseen kuin monessa muussa Euroopan maassa. Pienten lasten tukien suuruus ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksut vaikuttavat perheen valintoihin. Kuten esitykseenkin on kirjattu, niin useissa Euroopan maissa on siirrytty ainakin osittain maksuttomaan varhaiskasvatukseen.

Varhaiskasvatuksen osa- tai kokoaikaista maksuttomuutta tulee selvittää ja siihen siirtymistä harkita myös Suomessa. Maksuttomuuskeskusteluissa on tärkeintä kuitenkin muistaa varhaiskasvatuksen laatu. Varhaiskasvatuksen tulee kaikissa tilanteissa muodostaa lapselle kokonaisuus, jossa turvataan varhaiskasvatuslain tavoitteiden toteutuminen kokoaikaisesti lapsen osallistuessa varhaiskasvatukseen.  On tärkeätä turvata mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä sekä pysyvät lasten vertaissuhteet.

Maksun perusteiden tulee sopeutua nykyisiin olosuhteisiin

Hallituksen esitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja –asetuksen säännöksiin. Esityksen mukaan maksut määräytyisivät jatkossakin perheen koon, tulojen ja varhaiskasvatuksessa vietetyn ajan perusteella. Esityksessä on osin huomioitu erilaiset perhemuodot ja työelämän moninaisuus, mutta kaikkiin tilanteisiin esitetyt säädökset eivät vastaa.

Tulevaisuudessa on hyvä pohtia, löytyykö maksuperustaksi muita perusteita, jotka mukautuvat paremmin perheiden ja työelämän moninaisiin tilanteisiin.

Varhaiskasvatuksessa vietetty aika on lakiesityksessä määritelty tuntia/viikko.  Työelämä on muutoksessa ja vakituisten työsuhteiden määrä vähentyy jatkuvasti. Sitran arvion mukaan jo noin 35 prosenttia työsuhteista on ns. epätyypillisiä. Näihin lasketaan mm. osa-aikaiset, määräaikaiset, tarvittaessa töihin tulevat ns. 0-sopimuksella työskentelevät, vuokra- ja keikkatyöntekijät sekä yksityisyrittäjät. Työelämän rakenteiden uudistukset tulee huomioida maksuperusteissa, sillä nyt todelliset työajat eivät sovellu näihin raameihin.

Myös tulot vaihtelevat suuresti epätyypillisissä työsuhteissa. Kun maksu määräytyy edellisen vuoden keskimääräisten tulojen perusteella, voi kuukausimaksu muodostua kohtuuttomaksi tulojen epäsäännöllisyyden vuoksi. Laskenta ei sinänsä muutu nykyisestä, mutta epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen tuo asiaan lisää muutospaineita. Varhaiskasvatuksen maksuissa pitää pystyä tekemään nopeita päätöksiä perimättä jättämisestä tai maksun alentamisesta, jos perheen maksukyky sitä edellyttää tai siihen on muuten erityinen syy.

Varhaiskasvatuksen vuorohoidon maksuperusteita ei huomioida tässä esityksessä lainkaan. Joillakin paikkakunnilla on käytössä ns. köyttöperusteinen maksu vuorohoidossa, joka tämänkin lain puitteissa on edelleen mahdollinen, kunhan maksu ei ylitä enimmäismaksuja. Kuntien käytännöt tämän osalta tulevat vaihtelemaan.

Yhdenvertaisuutta ei tule heikentää

Hallituksen tekemät lukuiset muutokset lasten ja lapsiperheiden palveluihin sekä niiden perusteella tehdyt kuntien erilaiset päätökset, eriarvoistavat lapsia ja lapsiperheitä asuinpaikasta riippuen. Esimerkiksi kaikki kunnat eivät ole nostaneet yli 3-vuotiaiden suhdelukua eivätkä rajanneet subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta. Eriarvoisuuden lisääntymistä tulee välttää ja lasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen laatua tulee jatkossa seurata ja arvioida suunnitelmallisesti ja tehdä tarvittavat muutokset yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Asiakasmaksun vaikutukset tulee arvioida

Varhaiskasvatus ja sen vaihtoehtona maksettavat lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki muodostavat kokonaisuuden. Pienten lasten tukien suuruus ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksut vaikuttavat perheen valintoihin. Talentia katsoo, että asiakasmaksujen ja muiden varhaiskasvatukseen tehtyjen muutosten vaikutuksia tulee arvioida systemaattisesti. Näin maksuperusteet voidaan uudistaa kokonaisuudessaan.

Jos esimerkiksi asiakasmaksun suuruus vähentää lapsen osallistumista varhaiskasvatukseen vastoin lapsen etua, miten turvataan lapsen kasvun, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Vaarana on, että toiminnassa ei saavuteta varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita, kun lapset tulevat ja menevät eriaikaisesti ja kunnat seuraavat täyttö- ja käyttöasteita vain talouden eikä lasten hyvinvoinnin tai toiminnan laadun perusteella.

Varhaiskasvatuslainsäädännön kokonaisuudistus tulee saattaa loppuun mahdollisimman nopeasti.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

Tero Ristimäki, puheenjohtaja

Marjo Varsa, ammattiasioiden päällikkö