Eduskunta

Sivistysvaliokunta

Lausuntopyyntö HE 134/2016 vp – valtion talousarvioesitys 2017

Eduskunnan sivistysvaliokunta on esittänyt pyynnön asiantuntijakuulemiseen ja kirjallisen lausunnon antamiseen opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittämisen nykyvaiheesta erityisesti varhaiskasvatuksen ja ammattiopetuksen osalta sekä lasten ongelmien varhaisesta havaitsemisesta ja syrjäytymiskehityksestä.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä hallituksen esityksestä valtion talousarvioesitykseksi 2017.

Lausunnon keskeinen sisältö:

• Varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa on säilytettävä duaalimallin tuottama ja työelämän arvostama monipuolinen sekä sosionomien että kasvatustieteen kandidaattien osaaminen varhaiskasvatuksen opetustehtävissä lasten-tarhanopettajina. Lastentarhanopettajien koulutusta on jatkettava duaalimallin mukaisesti.
• Lainsäädännöllä on turvattava mahdollisuus sosionomeille täydentää AMK -tutkintoa jälkikäteen lastentarhanopettajan kelpoisuuden hankkimiseksi.
• Lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaaville sosionomeille (AMK) on lainsäädännöllä turvattava mahdollisuus kouluttautua varhaiskasvatuksen esiopetuksessa toimiviksi lastentarhanopettajiksi.
• Lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaaville sosionomeille (AMK) tulee määrittää opintopolut erityislastentarhanopettajan opintoihin yliopistoissa.
• Monipuolisen varhaiskasvatusosaamisen varmistamiseksi on kehitettävä korkeakouluopiskelijoille yhteisiä varhaiskasvatuksen opintoja sekä luotava joustavat mahdollisuudet suorittaa varhaiskasvatusopintoja eri korkeakouluissa.
• Ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatusopintojen kattavan ja laadukkaan tuottamisen varmistamiseksi hakijakiintiöiden asettamista sosionomi-koulutuksen varhaiskasvatuspoluille on selvitettävä.
• Varhaiskasvatusta ja esiopetusta on kehitettävä kokonaisuutena. Esiopetuksessa olevan lapsen hoidon toteuttamista maksullisena kerhotoimintana ei pidä toteuttaa muuttamalla varhaiskasvatus- ja perusopetuslakeja ja kaventamalla kelpoisuuksia. Muutos heikentäisi varhaiskasvatuksen laatua yhdessä varhaiskasvatukseen jo kohdennettujen leikkausten kanssa. Esitys on myös lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitteiden vastainen.

Opettajankoulutus ja opettajien täydennyskoulutus varhaiskasvatuksessa

Hallituksen budjettiesityksessä korkeakoulujen yhteiskunnallisina vaikuttavuus-tekijöinä esitetään muun muassa hyvinvoinnin, sivistyksen ja kestävän kehityksen edistäminen sekä työelämän uudistaminen ja korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden turvaaminen.  Lastentarhanopettajien kouluttaminen duaalimallissa niin ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa edustaa kestävää ratkaisua, jolla on turvattu osaavan työvoiman valtakunnallista ja alueellista saatavuutta myös kielitaitovaatimukset huomioon ottaen sekä vastattu varhaiskasvatuksen asiakas-perheiden kasvatuksen, hoidon ja opetuksen tarpeisiin moniammatillisesti.

Lastentarhanopettajien kouluttaminen duaalimallin mukaisesti varmistaa toisiaan täydentävän ja työelämän arvostaman osaamisen hyödyntämisen varhaiskasvatuksen tavoitteiden mukaisesti kuten budjettiesityksessä eri korkeakoulujen tuottama osaaminen kuvataan.  

Sekä ammattikorkeakouluista että yliopistoista valmistuneiden lasten-tarhanopettajien laadullinen työllistyminen on erittäin hyvällä tasolla. Ammattikorkeakouluista valmistuu valtakunnallisesti kattavasti lastentarhan-opettajia niin suomen- kuin ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen ja pääkaupunkiseudulla myös englanninkieliseen varhaiskasvatukseen.

Ammattikorkea-kouluista opiskelijat valmistuvat hieman nopeammin ja nuorempina kuin yliopistoista ja heillä on valmistuessaan vahva varhaiskasvatuksen työelämän tuntemus opintojen aikaisten harjoittelujen (15 – 45 op; yliopistot 15 op) ja opinnäytetöiden työelämäsidonnaisuuden pohjalta (opinnäytetyöt 15 op; yliopisto 10 op). Varhaiskasvatuksen arjessa lastentarhanopettajan kelpoisuuden tuottamat opinnot suorittaneilla sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneilla on vakiintunut paikka ja he ovat kysyttyjä ammattilaisia.

Tutkintojen rakenne, sisältö ja laajuus vaihtelevat korkeakouluittain. Niin sosionomi (AMK) -tutkinto (210 op) kuin kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (180 op) sijoittuvat molemmat sekä eurooppalaisessa tutkintojen kahdeksanportaisessa luokituksessa (EQF) että kansallisessa tutkintojen luokituksessa (NQF) samalle tasolle  alempiin korkeakoulututkintoihin (luokka 6).

Vaikka sekä yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen tuottama varhais-kasvatusosaaminen on työelämässä tunnustettua ja varhaiskasvatuksen asiakkaiden arvostamaa, niin erityisesti sosionomi (AMK)-tutkinnon tuottamaa osaamista ei edelleenkään varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä kehitettäessä tunnusteta eikä tunneta riittävästi.

Sivuutetuiksi tulevat ammattikorkeakouluissa tehtävä varhaiskasvatuksen kehittämis- ja tutkimustyö sekä varhaiskasvatusopintojen kehittäminen, jota ammatti-korkeakouluissa on tehty niin laadullisesti kuin määrällisesti varhaiskasvatuksen koulutuksen valtakunnallisen arvioinnin (Korkeakoulujen arviointineuvosto 7:2013) pohjalta ja ammattikorkeakoulujen omissa opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämishankkeissa [1].

Talentian Urapolku -selvitysten mukaan sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneista lastentarhanopettajista noin 25 % siirtyy työskentelemään lastentarhanopettajina. Koska lastentarhanopettajien tarpeeseen työmarkkinoilla ei nykyisillä koulutusmäärillä ole kyetty vastaamaan, on yliopistokoulutettujen lastentarhan-opettajien määrän kasvattamiseksi yliopistoissa lisätty aloituspaikkoja. Koulutuspaikkojen määrän lisääminen on myös lähivuosien tavoitteena.

Hallituksen budjettiesityksessä painotetaan laadukasta pedagogiikkaa. Se toteutuu, kun pedagoginen lähestymistapa ja toiminta paikantuvat varhaiskasvatuksen arjen osaksi. Näin pedagogiseen toimintaan osallistuu ja sitä toteuttaa koko henkilöstö kuitenkin siten, että päävastuu pedagogisesta suunnittelusta ja arvioinnista säilyvät korkeakoulutetuilla lastentarhanopettajilla.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilöstön tehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti jatkuvasti laajentuneet. Varhaiskasvatustyön moninaisuus ja laaja-alaisuus edellyttävät, että varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa säilytetään duaalimallin tuottama monipuolinen sekä sosionomien että kasvatustieteen kandidaattien varhaiskasvatusosaaminen varhaiskasvatuksen opetustehtävissä lastentarhanopettajina.

Koulutuspoliittinen umpiperä, joka estää sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneen henkilön kouluttautumisen lastentarhanopettajaksi muutoin kuin hakeutumalla uudelleen tutkinto-opiskelijaksi, on poistettava ja lainsäädännöllä on mahdollistettava tutkinnon täydentäminen jälkikäteen lastentarhanopettajan kelpoisuuden saavuttamiseksi.

Lisäksi monipuolisen asiantuntemuksen varmistaminen varhaiskasvatuksessa edellyttää, että eri koulutustaustaisille lastentarhanopettajille turvataan joustavat jatkokoulutusmahdollisuudet. Lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaaville sosionomeille (AMK) on lainsäädännöllä turvattava mahdollisuus lisäkoulutuksena hankkia kelpoisuus toimia lastentarhanopettajana varhaiskasvatuksen esiopetuksessa. Lisäksi sosionomeille (AMK) tulee yliopistojen määrittää opintopolut erityislastentarhanopettajan opintoihin, mikä konkreettisesti helpottaisi erityislastentarhanopettajien saatavuutta.

Korkeakoulutuksen laadun ja tuottavuuden korottamiseen pyritään esityksessä muun muassa jatkamalla korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä, profilointia ja yhteistyön lisäämistä. Lastentarhanopettajien koulutuksessa monipuolisen valtakunnallisesti kattavan varhaiskasvatusosaamisen varmistamiseksi on tärkeää mahdollistaa yhteis- ja vertaisoppiminen eri korkeakouluopiskelijoiden kesken kehittämällä korkeakoulujen yhteisiä opintoja sekä turvaamalla opiskelijoille myös joustavia mahdollisuuksia suorittaa varhaiskasvatuksen opintoja eri korkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatusopintojen kattavan ja laadukkaan tuottamisen varmistamiseksi Talentia ehdottaa, että hakijakiintiöiden asettamista sosionomikoulutuksen varhaiskasvatuspoluille selvitetään.

Saumaton varhaiskasvatus ja esiopetus lasten ongelmien varhaisen havaitsemisen ja syrjäytymiskehityksen ehkäisyn tukena

Lapsen eheän kasvun ja opinpolun toteutumisen turvaamiseksi tuli 1.1.2015 voimaan perusopetuslain 26 a §:n säännös (1040/2014) esiopetukseen osallistumisesta. Säännös vahvistaa sitä koskevan hallituksen esityksen perustelujen (HE 135/2014 vp) mukaan päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön jatkumoa. Hallituksen esityksessä esiopetuksen todetaan kannatettavasti rakentuvan valtakunnallisesti kattavan päiväkoti- ja kouluverkon ympärille. Esiopetuksen muuttuessa velvoittavaksi olisi hallituksen esityksen mukaan myös jatkossa huolehdittava lasten oikeudesta päivähoitopalveluihin. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kiinteää kokonaisuutta, korosti myös sivistysvaliokunta omassa mietinnössään (SiVM 11/2014 vp).

Nykyisen hallituksen ohjelmaan ja hallituksen vuoden 2017 budjettiesitykseen sisältyvä kirjaus esiopetuksessa olevan lapsen hoidon toteuttamisesta kunnille edullisempana maksullisena kerhotoimintana merkitsisi toteutuessaan tarpeetonta henkilöstön osaamistason ja siten lapsille ja lapsiperheille kohdentuvan työn laadun laskua aivan kuten vastikään lausuntokierroksella ollut hallituksen esitysluonnos koulukuraattorien kelpoisuuksien väljentämisestä. Varhaiskasvatusta sekä esiopetusta on edelleen kehitettävä kokonaisuutena lasten edun, turvallisen kasvun sekä tasapainoisen kehityksen ja oppimisen varmistamisen lähtökohdista.

Lapsilla on oltava yhdenvertaiset oikeudet vaikuttavaan, eheään ja turvalliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kokonaisuuteen, joissa muun muassa tavoitteista, henkilöstön osaamisvaatimuksista ja ryhmien koosta säädetään lailla. Näin turvataan mahdollisuudet lapsen ongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja syrjäytymiskehityksen ehkäisyyn sekä emotionaalisten ja psykososiaalisten taitojen vahvistamiseen.

Talentia ei hyväksy esitystä esiopetuksessa olevan lapsen hoidon toteuttamisesta maksullisena kerhotoimintana. Toteutuessaan esitys yhdessä varhaiskasvatukseen jo tehtyjen leikkausten[2]  kanssa heikentäisi varhaiskasvatuksen saatavuutta, laatua sekä vaikuttavuutta ja siten lasten ja perheiden hyvinvointia. Esitys on myös hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitteiden vastainen.  

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

Tero Ristimäki, puheenjohtaja

Jaana Manssila, erityisasiantuntija

Lisätietoja: Jaana Manssila, jaana.manssila@talentia.fi

[1] Sosionomien varhaiskasvatusopinnot jakaantuvat teemoittain varhaiskasvatuksen nimenomaisiin opintoihin, lapsuuden, kasvun, kehityksen ja oppimisen sekä lasten hyvinvoinnin osaamista tuottaviin opintoihin, lapsen ja lapsiperheiden arjen tuen vaatimaan osaamiseen sekä lasten ja perheiden erityisen tuen tarpeisiin keskittyviin opintoihin. Opinnot tuottavat pedagogisen osaamisen lisäksi sosiaalipedagogista erityisosaamista lapsen ja perheen tukemiseen sekä ehkäisevään työhön. Lisäksi sosionomi (AMK) -tutkintoon sisältyy myös johtamisen ja työyhteisöosaamisen opinnot.

[2] Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos sekä yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhdeluvun muutos 1/7:stä 1/8:aan.