Talentian lausunto kelpoisuuslain kumoamisesta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.3.2016 Eduskunta
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian lausunto HE 14/2016 hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia pitää sosiaalihuollon ammattihenkilölakia huomattavana edistysaskeleena sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksien, sosiaali- ja terveydenhuollon integraation sekä sosiaalihuollon tehtävärakenteiden ja työnjaon selkiyttämisen näkökulmista.
Tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin annetun esityksen sekä joidenkin erillislakien täsmentämistä. Lisäksi on uhkana, että hallituksen reformiuudistus, jonka tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita, tulee heikentämään sosiaalihuollon vaikuttavuutta ja kehittämistä. Siinä tapauksessa reformiuudistuksen kustannukset olisivat suuremmat kuin sillä tavoitellut säästöt.
Sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa ammatinharjoittamisoikeuden sääntely on rajattu sellaisiin ammattiryhmiin, joiden tehtäviin liittyy julkisen vallan käyttöä, asiakkaan oikeuksien tai itsemääräämisoikeuden rajoittamista sekä muuta perusoikeuksiin puuttumista.
Sosiaalihuollon tehtävät perustuvat lainsäädäntöön, jotka sosiaalihuollon työntekijöiden on tunnettava. Lisäksi työntekijöiden tulee hallita laajasti erilaisia menetelmiä ja käyttää harkintavaltaa ammattietiikan mukaisesti.
Tämä kaikki edellyttää vankkaa ammattitaitoa ja osaamista. Perusosaamisen lisäksi ammatinharjoittaminen edellyttää jatkuvaa ammattitaidon ylläpitämistä ja työnohjausta.
Hallituksen esityksessä on mainittu, että sosiaalihuollon ammattihenkilölain laajempana tavoitteena on mahdollisuus säästöjen aikaansaamiseen henkilöstömenoissa, kun eri ammattiryhmien osaamista hyödynnetään täysimääräisesti ja asiakkaiden palvelutarpeisiin vastataan tarkoituksenmukaisella työnjaolla.
Talentia katsoo, että työnjakoa tuleekin uudistaa asiakkaiden tarpeet ja henkilöstön osaaminen huomioiden. Säästöt ovat seurausta huolella toteutetusta tehtävärakenneuudistuksesta sosiaalityöntekijöiden – sosionomien/geronomien – lähihoitajien välillä.
Tosin säästöt sosiaalialalla ovat melko pieniä: valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuksen (Dnro 360/54/2013) mukaan sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien palkkaero on vain 9600€/vuodessa.
Sosiaalihuollon kelpoisuuslaista määrittelemättä jäävä henkilöstö
Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa (817/2016) säädetään sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien eli sosiaalityöntekijöiden, sosionomien ja geronomien ammatinharjoittamisoikeudesta. Sosiaalihuollon kelpoisuuslain (272/2005) mukaan sosiaalialalle suuntaavien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintonimikkeet ovat sosionomi (AMK), geronomi (AMK) ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK).
Talentian näkemyksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut kuntoutuksen ohjaaja on sosiaalihuollon keskeinen ammattihenkilö, ja kuntoutuksen ohjaajan tutkinnon suorittaneet tulee lisätä sosiaalihuollon ammattihenkilölain 8 §:ään.
Nyt esitetty tilanne aiheuttaa epäselvyyttä työelämässä, epävarmuutta työntekijöissä ja opiskelijoissa ja hämmennystä työnantajien keskuudessa. Kuntoutuksen ohjaajan tutkinnon suorittaneita on arviolta 500 henkilöä, ja osaamiselle on kysyntää erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä.
Sosiaalihuollon erityistyöntekijöistä ei ole mainintaa hallituksen esityksessä. Sosiaalihuollon kelpoisuusasetuksessa on säädetty mm. kasvatus- ja perheneuvolan sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta. Kelpoisuuslain soveltamisoppaassa on lisäksi mainittu, että soveltuvaa erikoistumiskoulutusta voidaan edellyttää esimerkiksi päihdehuollon, lastensuojelun ja vanhustyön erityisasiantuntemusta vaativissa tehtävissä.
Talentian näkemyksen mukaan erikoissosiaalityöntekijän ja erikoissosionomin, -geronomin ja –kuntoutuksen ohjaajan ammateista tulee säätää sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa. Tämä tukisi sosiaalialan tehtävärakennetta, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja vahvistaa sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Erikoistyöntekijöiden ammattien säätämisen mahdollistaa erikoistumiskoulutuksia koskevan lainsäädännön uudistukset, jotka tulivat voimaan vuoden 2015 alusta. Tämä selkeyttää myös erikoistumiskoulutusten rekisteröintiä.
Lastentarhanopettajan kelpoisuusvaatimukset jäävät edelleen voimaan, vaikka sosiaalihuollon kelpoisuuslaki kumotaan. Talentia katsoo, että lastentarhanopettajan kelpoisuus tulee määritellä voimassa olevassa, ei kumotussa laissa. Luonteva paikka olisi varhaiskasvatuslaki.
Muutoksessa tulee huomioida tutkinnon täydentämisen mahdollisuus lastentarhanopettajan kelpoisuuden saamiseksi sekä joustavat jatkokouluttautumismahdollisuudet erityislastentarhanopettajan ja esiopetusta antavan lastentarhanopettajan tehtäviin kaikille lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaaville.
Varhaiskasvatuksesta tulee tehdä laaja-alainen selvitys ja arviointi, jonka pohjalta varhaiskasvatuslainsäädännön kokonaisuudistus tulee saattaa loppuun.
Erillislakeihin tehtävät muutokset
On hyvä, että sosiaaliasiamiehen kelpoisuus määritellään jatkossa laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ja lastenvalvojan tehtävä sosiaalihuoltolaissa nykyisen kaltaisina. Molemmat tehtävät edellyttävät vankkaa sosiaalialan asiantuntemusta. Lisäksi on tärkeätä, että sosiaalihuoltalakiin on lisätty 46 a § sosiaalihuollon johtamisesta.
Esityksen mukaan sosiaalihuoltalain mukaisen omatyöntekijän kelpoisuusvaatimus poistettaan muilta kuin erityistä tukea tarvitsevilta henkilöiltä. On tärkeätä huolehtia haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden omatyöntekijöiden osaamisesta.
Tämän lisäksi Talentia katsoo, että myös muiden sosiaalihuollon asiakkaiden omatyöntekijänä tulee jatkossakin työskennellä sosiaalihuollon ammattihenkilölain 3§:ssä tarkoitettu sosiaalihuollon ammattihenkilö, sillä tehtävä edellyttää sosiaalihuollon laaja-alaista asiantuntemusta.
Kuntien tehtäväreformin vaikutukset
Hallitusohjelmaan sisältyvässä Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen – toimenpideohjelmaan sisältyy yhtenä kohtana ns. sijaistamispykälän väljentäminen. Talentia haluaa jo tässä vaiheessa tuoda omat näkemyksensä esille asiasta, vaikka sitä ei tässä hallituksen esityksessä esitetä muutettavaksi.
Liian vähäisen sosiaalialan koulutuksen omaavan henkilöstön määrän lisäys heikentää sosiaalihuollon laatua ja vaikuttavuutta, vähentää avun oikea-aikaisuutta ja kasvattaa syrjäytymisriskiä sekä johtaa lisääntyvään valitus- ja kantelukierteeseen.
Oikeus toimia tilapäisesti sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkilön ammatissa eli sosiaalihuollon ammattihenkilölain 12 § 1mom on nyt seuraavassa muodossa: Sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Opiskelija toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena.
Talentian näkemyksen mukaan tämä momentti tulee säilyttää nykyisessä muodossaan, mutta sitä olisi syytä tarkentaa siten että avoimessa yliopistossa opintoja suorittava henkilö katsotaan ammattiin opiskelevaksi. Lisäksi harjoittelun voisi korvata sosiaalityöntekijän tehtävissä hankitulla riittävällä työkokemuksella.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnissä muutoksia, jotka vaikuttavat sosiaalihuollon toteutumiseen tulevaisuudessa. SOTE-uudistuksen myötä palvelut tulevat keskitetyiksi yksittäistä kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin, joilla tulevaisuudessa on paremmat mahdollisuudet saada kelpoisia sosiaalityöntekijöitä hoitamaan laissa säädettyjä tehtäviä. Näin ollen yksittäisten kuntien esittämä huoli kelpoisten sosiaalityöntekijöiden saannista on osin liioiteltu.
Aiemmin on lakiin esitetty muutosta niin, että sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti sosiaalialalle soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia henkilö, jolla ei ole lainkaan sosiaalityön opintoja suoritettuna, vaikka tehtävä sisältää mm. julkisen vallan käyttöä, asiakkaan oikeuksien rajoittamista ja haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tukemista, palvelujen koordinointia ja päätöksentekoa.
alentian näkemyksen mukaan sosiaalityöntekijän tehtäviä hoitavalla tulee aina olla suoritettuna riittävä määrä sosiaalityön opintoja. Riittävänä määränä voidaan pitää vähintään sosiaalityön yliopistollisia aineopintoja ja käytännön harjoittelua tai riittävää sosiaalityön työkokemusta ammattilaisen ohjauksessa ja valvonnassa. Näin tilapäisesti sosiaalityön tehtäviä voivat hoitaa työntekijät, jotka tähtäävät sosiaalityöntekijän ammattiin.
Jos nykyinen muotoilu nähdään liian tiukkana, tulisi sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivan henkilön osaaminen kuitenkin turvata. Talentia esittää toisena vaihtoehtona seuraavaa 12§:n 1 momentin muotoilua:
Sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan a) sosiaalityötä opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön yliopistolliset aineopinnot ja käytännön harjoittelun tai b) sosiaalialalle soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö tai sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jonka tutkintoon sisältyy tai jonka tutkinnon lisäksi on suoritettu hyväksytysti sosiaalityön yliopistolliset aineopinnot ja käytännön harjoittelu tai harjoittelun sijaan omaa riittävän työkokemuksen sosiaalityön tehtävistä. Tilapäinen sosiaalityöntekijä toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena.
Tämä muotoilu turvaa sen, että sosionomeilla ja geronomeilla jotka ovat suorittaneet riittävästi sosiaalityön opintoja joko oman tutkintonsa ohessa tai sen jälkeen, ja jotka tähtäävät sosiaalityöntekijän ammattiin, on mahdollisuus toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän sijaisena. Tällöin henkilö on jo usein sosiaalityötä opiskeleva henkilö ja siten kuuluu esityksen ensimmäiseen a) kohtaan. Lain tulkinnan vuoksi asia on kuitenkin hyvä eriyttää.
Jos sosiaalityöntekijältä ei edellytetä riittäviä sosiaalityön opintoja, tulee tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtäviä hoitavan henkilön toimivaltaa merkittävästi rajata, joka on työelämän näkökulmasta hankalaa.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
Tero Ristimäki, puheenjohtaja
Marjo Varsa, ammattiasioiden päällikkö
