Talentia vaatii selkeää ohjeistusta ja koulutusta vammaispalvelulain tulkintaan
Eduskunta on hyväksynyt 17.12. vammaispalvelulain soveltamisalaa koskevan esityksen. Se täydentää jo aiemmin säädettyä uutta vammaispalvelulakia, joka tulee kokonaisuudessaan voimaan 1.1.2025.
Jatkossa vammaispalveluja myönnetään muun muassa niiden välttämättömyyden perusteella. Vammaispalvelulakia ei sovelleta esimerkiksi tilanteissa, joissa sosiaalihuoltolaki ensisijaisena lakina tarjoaisi asiakkaiden edun mukaisen ratkaisun. Tavoitteena on lain yhtenäinen soveltaminen eri asiakastilanteissa.
– Soveltamisalan muutoksella ei ole tarkoitus rajata mitään vammaisryhmää lain ulkopuolelle. Kaikkien vammaisten henkilöiden palvelutarve on edelleenkin arvioitava yksilöllisesti, kertoo Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila.
Talentia pitää tavoitetta lain yhtenäisestä tulkinnasta tarpeellisena. Vaikka lakiesityksestä onkin poistettu epäselviä kohtia – esimerkiksi ilmaus, että palveluja järjestettäisiin vammaiselle henkilölle vain, jos hänen ”välttämätön avun ja tuen tarpeensa poikkeaisi siitä, mikä on henkilön elämänvaiheen tavanomainen tarve” – on esitys työntekijöiden näkökulmasta edelleen vaativa ja monitulkintainen.
Siksi Talentia painottaa valtakunnallisten yhtenäisten soveltamisohjeiden välttämättömyyttä sekä vammaispalveluissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien kouluttamista lain soveltamiseen.
– Sosiaalialan korkeakoulutetut tarvitsevat perusoikeus- ja ihmisoikeusherkässä vammaispalvelulain soveltamisessa tuekseen riittävää ohjeistusta. Lain soveltaminen edellyttää ammattilaisilta esimerkiksi huolellista yksilöllistä kokonaisharkintaa. On voitava toimia itsenäisesti päätöksistä vastaavina viranhaltijoina, mutta samalla saatava siihen tarvittava tuki, Manssila tähdentää.
Vammaisten henkilöiden oikeudet on turvattava
Lain soveltaminen ei saa johtaa tilanteisiin, joissa asiakas ei saa tarvitsemiaan palveluita tai jää pahimmillaan kokonaan niitä vaille.
– Näissä tilanteissa myös monialaisen yhteistyön – kuten sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien sekä terveydenhuollon ammattilaisten välisen vuorovaikutuksen – merkitys korostuu. Tämän vuoksi pelisääntöjen tulee olla kaikille osapuolille selvät, jotta vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen varmistetaan, Manssila sanoo.
Myös vammaispalveluihin liittyvien asiakasmaksujen on pysyttävä yhteismitallisina ja kohtuullisina.
– Olennaista on, että maksut ovat asianmukaisia eivätkä ole esteenä palveluihin hakeutumiselle eivätkä niiden saamiselle, Manssila toteaa.
Hyvinvointialueille varmistettava riittävä rahoitus
Vammaispalvelulain kustannusvaikutuksista on esitetty erilaisia näkemyksiä. On tärkeää, että valtioneuvosto jatkossa varmistaa hyvinvointialueille riittävät resurssit vammaisten henkilöiden palvelujen turvaamiseksi.
– Hyvinvointialueilla on oltava käytössään rahoitus, joka mahdollistaa sosiaalialan korkeakoulutetuille laadukkaiden palvelujen toteuttamisen ammattieettisesti kestävällä tavalla, Manssila sanoo.
Talentia pitää välttämättömänä, että hallitus eduskunnan edellyttämällä tavalla seuraa lain vaikutuksia ja tekee tarvittaessa siihen muutoksia vammaisten henkilöiden oikeuksien turvaamiseksi.
Lisätietoa:
