Talentia tukee sote-alan harjoittelumaksujen poistamista ammattikorkeakouluilta
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia kannattaa hallituksen esitysehdotusta siitä, ettei ammattikorkeakoulujen tarvitsisi maksaa työpaikoille korvauksia sote-alojen tutkinto-opiskelijoiden harjoitteluista.
Vuodesta 2023 harjoittelukorvaukset olisi tarkoitus maksaa valtion budjetista hyvinvointialueille, HUS-yhtymälle, Helsingin kaupungille ja tietyin edellytyksin yksityisille palveluntuottajille. Aluehallintovirastot ja Ahvenanmaan maakuntavirasto maksaisivat korvaukset toimintayksiköille hakemuksesta.
– Muutos on hyvä. Korvausten maksamisesta luopuminen vahvistaisi ammattikorkeakoulujen resursseja toteuttaa laadukasta koulutusta perusrahoituksella, kun vastuu harjoittelukorvauksista poistuisi, sanoo Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila.
Esitys vaatii Manssilan mukaan kuitenkin vielä täsmentämistä:
– Siitä ei selkeästi ilmene, korvaisiko valtio harjoittelumaksuja myös kunnille esimerkiksi varhaiskasvatuksessa suoritettavista harjoitteluista. Samoin valtiolla sekä yksityisellä ja kolmannella sektorilla suoritettavien harjoittelujen korvaamista tulee selkeyttää.
Harjoittelukorvausten oltava riittäviä
Valtion 2023 talousarvioon on ehdotettu lisättävän 14,2 miljoonaa euroa harjoittelukorvauksiin. Summa vastaa sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan ammattikorkeakoulujen vuonna 2020 maksamia harjoittelukorvauksia.
– Harjoittelujen kehittäminen ja jatkuvuus työpaikoilla edellyttävät riittävää korvaustasoa. Siksi korvauksen määrää on tarkasteltava säännöllisesti ja tehtävä tarvittaessa muutoksia, Manssila korostaa.
Ohjaaja huolehtii harjoittelun laadusta
Terveydenhuoltolakiin ja sosiaalihuoltolakiin ehdotettujen muutosten mukaan harjoittelujaksoa suorittavalle opiskelijalle pitää nimetä ohjaaja toimintayksikössä. Ohjaajan tehtävänä on varmistaa harjoittelun laatu.
– Harjoittelulla on keskeinen rooli ammattiosaamisen hankkimisessa. Siksi ammattikorkeakoulun ja harjoittelupaikan sopimusneuvotteluissa on tarkasteltava ohjausosaamista ja miten sitä voisi kehittää. Henkilöstölle on järjestettävä valmennusta ja koulutusta ohjaamiseen, Manssila sanoo.
Ohjauksen laadun kannalta olennaista on huolehtia myös siitä, että opiskelijaa ohjaavalla henkilöllä on opiskelijan suorittamaa tutkintoa vastaava ammattipätevyys ja ammatinharjoittamisoikeus.
– Lisäksi toimintayksiköissä on tarpeen ottaa käyttöön erilaisia palkitsemistapoja, kuten palkanlisiä ja palkkioita ohjaustehtävien hoitamisesta. Tehtävänkuvia on kehitettävä ohjausosaamisen kertyessä.
>> Lue koko Talentian lausunto
Lisätietoja:
erityisasiantuntija
Jaana Manssila
jaana.manssila@talentia.fi, p. 09 3158 6025
