Talentia pitää varhaiskasvatuksen jäsentensä puolta tes-pöydissä nyt ja tulevaisuudessa

Tilanne työmarkkinoilla on ollut viime päivinä hämmentävä. Tehy on uutisoinut, että valtakunnansovittelija jätti neuvottelun ulkopuolisista syistä varhaiskasvatuksen pois Sote ry:n ja Kunta- ja hyvinvointityönantajien KT:n sovintoehdotuksesta. Sen mukaan JUKO, JAU ja KT olisivat pyrkineet kesäkuussa solmituilla kunta-alan sopimuksillaan estämään Tehyn ja Superin muita korkeammat palkankorotukset.

– Tehyn ja Superin viestintä on ollut hämmästyttävää ja jopa hähmäistä. Edunvalvonnan ei kuulu olla vain suurta näytelmää. Palkansaajajärjestöjen yhteistyö on tärkeässä roolissa etenkin ensi vuoden alun suurten muutosten keskellä, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio korostaa.

– Nimenomaan JUKO ja JAU neuvottelivat ja jäsenistömme lakkoilemalla työtaisteli viisivuotisen palkkaohjelman koko kuntasektorille, myös varhaiskasvatukseen, hän painottaa.

Viisivuotinen palkkaohjelma koskee koko kunta-alaa ja hyvinvointialueille siirtyviä työntekijöitä

Talentian julkisen sektorin jäsenten tes-sopimukset, KVTES-, OVTES- ja SOTE-sopimuksen, neuvottelee neuvottelujärjestö JUKO. JUKO ja JAU sopivat kevään tes-neuvotteluissa varhaiskasvatukselle ja SOTE-sopimuksessa oleville yleistä linjaa korkeampien sopimuskorotusten lisäksi viiden vuoden ja viiden prosentin palkkaohjelman sekä ns. erillissopimuksen.

Lisäksi JUKOn ja JAU:n tekemän sopimuksen mukaan yksityisten vientialojen vuosille 2023-2024 mahdollisesti sovittavat, 1,9 prosentin tason ylittävät korotukset tulevat myös varhaiskasvatuksen hyväksi. Sen sijaan Sote ry:n tekemässä sopimuksessa varhaiskasvatuksessa työskenteleviä jäseniä ei mainittu lainkaan.

Seuraavan 3 vuoden aikana talentialaiset kunta-alalla työskentelevät varhaiskasvatuksen ammattilaiset saavat keskimäärin 11,2 prosentin korotuksen:

• 1. vuonna 2,5 % palkankorotuksen
• 2. vuonna 1,9 % palkankorotuksen
• 3. vuonna 1,9 % palkankorotuksen sekä
• 3 % palkkaohjelman mukaisia korotuksia (kokonaisuudessaan 5 % viiden vuoden aikana).

– Edellisten lisäksi saimme myös neuvoteltua varhaiskasvatuksen sosionomille oman hinnoittelukohdan ja esimerkiksi työaikatyöryhmäkirjauksen, jossa kehitetään varhaiskasvatuksen työaikamääräyksiä työntekijöiden työhyvinvointi huomioiden, Karsio muistuttaa.

Turvalauseke tehtiin takaamaan tasapuolinen kohtelu

JUKO, JAU ja KT hyväksyivät sovittelulautakunnan 10. toukokuuta antaman sovintoehdotuksen, mutta Sote ry hylkäsi sen ja jatkoi työriitaa.

Koska JUKO on eri ammattiryhmien yhdenvertaisen kohtelun kannalla, se sopi, että kun Sote ry ja KT pääsevät sopimusratkaisuun, sovelletaan tätä ratkaisua myös muuhun henkilöstöön, jos sen kustannusvaikutus on kesällä sovittua suurempi.

Muun sote-henkilöstön ja muiden sopimusalojen osalta JUKOn, JAUn ja KT:n kesken sovittiin turvalausekkeista, joiden perusteella myös muut saavat samat palkankorotukset sekä virka- ja työehtosopimukseen liittyvät muut kustannusvaikutukset kuin mahdollisesti myöhemmin Sote ry:n ja KT:n kesken sovitaan.

Erillissopimuksen mukaan mahdolliset Sote ry:n kesällä sovittuja suuremmat sopimuskorotukset ulotetaan suoraan turvalausekkeiden mukaisesti SOTE-sopimukseen, KVTES liitteen 5 varhaiskasvatuksessa työskenteleviin sekä OVTES osio G:n varhaiskasvatuksen opettajiin. Tehty erillissopimus ei valitettavasti koske varhaiskasvatuksen osalta Sote ry:n sopimuksen 6 % suuruista palkkaharmonisaatioon tarkoitettua osuutta. Tämä johtuu siitä, että sen maksaminen on työnantajan lakiin perustuva velvoite, joka koskee vain hyvinvointialueille siirtyviä työntekijöitä.

Tehy arvioi, että turvalausekkeen vuoksi KT pelkäsi kuuden prosentin palkankorotuksen valuvan koko kuntasektorille ja että siksi varhaiskasvatus jätettiin pois sovintoehdotuksesta. Tämä väite on kuitenkin vähintäänkin harhaanjohtava, koska JUKOn sopimat lukot oli kohdistettu Sote-sopimukseen ja varhaiskasvatukseen, ei kaikkiin kuntien tehtäviin.

– JUKOn ja JAU:n sopima turvalauseke ei siis millään tavalla olisi estänyt Sote ry:n neuvottelemasta varhaiskasvatussektorista, Karsio painottaa.

Sote ry:n ja KT:n kunta-alan ja hyvinvointialueiden sopimuksessa Sote-sopimukseen sovittu kuuden prosentin korotus on sovittelijan esityksen mukaan osoitettu hyvinvointialueiden palkkaharmonisointiin ja uuden tasopalkkajärjestelmän käyttöönotosta johtuvaan palkkojen yhteensovittamiseen, jotka ovat työnantajan lakisääteisiä velvoitteita.

– Todellisuudessa ei siis ole kyse Tehyn ja Superin väitteiden mukaisesta palkkaohjelmasta, joka tulisi muiden korotusten päälle, vaan hyvinvointialueille siirtyville työntekijöiden palkkoihin tarkoitetusta harmonisointirahasta ja palkkausjärjestelmän uudistamiseen varatusta rahasta. Joten Sote ry:n neuvottelutuloksesta ei voi syyttää turvalausekkeita, Karsio sanoo.

Lakisääteisen samapalkkaisuusperiaatteen nojalla työnantaja on velvollinen tekemään harmonisoinnin ja yhteensovittamisen joka tapauksessa. Kuntiin jäävän henkilöstön osalta palkkaharmonisointia ei tehdä, koska henkilöstö ei siirry uuden työnantajan palvelukseen eikä harmonisoinnille ole siksi tarvetta.

– Kaiken kaikkiaan saimme sovittua hyvän neuvottelutuloksen ja palkkaohjelman keväällä kaikille kuntasektorin jäsenillemme, niin hyvinvointialueille siirtyvissä sosiaalipalveluissa kuin kuntapuolella varhaiskasvatuksessa. Hyvä neuvottelutulos palkkaohjelmineen saatiin aikaan rehdillä neuvottelulla, laajoilla työtaistelutoimilla ja yhteistyöllä, Karsio toteaa.

– Työ sosiaalialan korkeakoulutettujen eteen jatkuu. Palkkaohjelman mukaisissa paikallisen erän neuvotteluissa pidämme varhaiskasvatuksessa työskentelevien jäsenten ääntä kuntapuolella ja sosiaalialan henkilöstön ääntä vahvasti esillä hyvinvointialueilla, Karsio sanoo.