Talentia: Hyvinvointialueiden säästökuuri vaarantaa asiakasturvallisuuden
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on huolissaan hyvinvointialueiden jatkuvista ja laajamittaisista yhteistoimintaneuvotteluista ja varoittaa, että ennaltaehkäisevien palveluiden leikkaukset lisäävät yhteiskunnan pitkän aikavälin kustannuksia.
Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) ilmoitti tammikuun lopulla käynnistävänsä läpi vuoden 2025 kestävät yhteistoimintaneuvottelut. Edellisen kerran neuvotteluita käytiin viime syksynä.
Hyvinvointialueen mukaan neuvottelujen lopputuloksella on vaikutuksia huomattavalle määrälle työntekijöitä. Esimerkiksi muutokset työsuhteen ehtoihin, irtisanomiset ja lomautukset ovat mahdollisia. Alueen tavoitteena on säästää noin 28,4 miljoonaa euroa vuosina 2025–2026.
– Tällaiset säästöt eivät ole vain lukuja budjetissa – ne tarkoittavat käytännössä heikompia palveluita, alan ammattilaisten kasvavaa työtaakkaa ja asiakasturvallisuuden vaarantumista, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo.
Palvelut vaakalaudalla
Talentia muistuttaa, että sote- ja hyvinvointialueuudistuksen tavoitteita olivat alun perin palvelujen laadun parantaminen, toiminnan vaikuttavuuden lisääminen sekä se, että sosiaali- ja terveydenhuolto ovat toimiva osa yhteiskuntaa.
– On vaikeaa ymmärtää, miten Varhan sopeutustoimet voisivat edistää näitä tavoitteita, kuten palvelujen laadun parantamista. Leikkauksilla saatavat pikavoitot eivät ole pidemmän päälle kestävä ratkaisu, Karsio painottaa.
Varha ei ole ainoa hyvinvointialue, jolla on käyty viime aikoina järeitä yhteistoimintaneuvotteluita. Muun muassa Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet ovat hakeneet säätöjä tuntuvilla leikkauksilla, ja useilla muilla alueilla suunnitellaan neuvotteluiden käynnistämistä. Tilanne on heijastunut myös sosiaalihuollon yrityksiin merkittävänä palveluiden kysynnän laskuna.
– On huolestuttavaa, että alan yritysten tarjoama tärkeä tuki on vaarassa kadota kohtuuttomien säästötoimien seurauksena. Nämä yritykset tarjoavat esimerkiksi ikäihmisten hoivaan, lastensuojeluun ja perhetyöhön liittyviä palveluita. Niillä on korvaamaton rooli sosiaalihuollon palvelukokonaisuudessa, Karsio muistuttaa.
Hyvinvointialueille taattava pikaisesti riittävät resurssit
Talentian mukaan hyvinvointialueiden tulee etsiä aidosti muita ratkaisuja henkilöstövähennyksille, jotta palveluiden laatu ja asiakasturvallisuus voidaan varmistaa.
– Hyvinvointialueiden jatkuvat yt-neuvottelut kuormittavat työntekijöitä, ja kun päälle vielä lisätään jo entuudestaan niukat resurssit, on selvää, ettei alueita koeta houkuttelevina työnantajina. Samalla maksamme raskasta hintaa, kun asiakasturvallisuus vaarantuu ammattilaisten hakeutuessa muualle töihin. Jos hyvinvointialueiden halutaan selviytyvän tehtävistään, on niille taattava riittävä rahoitus, Karsio sanoo.
Talentia muistuttaa, että sosiaalialan työn houkuttelevuutta, resursseja ja arvostusta on lisättävä. Vain riittävillä resursseilla voidaan varmistaa, että alan ammattilaiset jaksavat haastavassa työssään.
– Kiire ja raskas työtaakka ovat arkea hyvinvointialueilla. Työntekijöiden on usein mahdotonta venyä kaikkeen, mikä johtaa myös eettiseen kuormitukseen. Voidaan puhua todella haastavasta, jopa maailman vaikeimmasta työstä. Silti ala kärsii kroonisesta aliarvostuksesta. Tähän on tultava muutos, Karsio summaa.
