Sosiaalialan asiantuntijoiden hätähuuto kaikui kuuroille korville
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on pettynyt, että hallitus ajaa edelleen tilapäisten sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtojen heikentämistä, vaikka ammattihenkilörekisterissä on 9000 sosiaalityöntekijää, eli varsin riittävästi hyvinvointialueiden tarpeisiin.
Lakiesitys on lyhytnäköinen ja tulee kalliiksi. Hallitus antoi 23.9. eduskunnalle esityksen sosiaalihuollon ammattihenkilölain muutoksista.
– Hyvinvointialueiden vaikeudet rekrytoida päteviä sosiaalityöntekijöitä todennäköisesti lisääntyvät. Kun epäpätevien osuus työyhteisössä kasvaa, lisää se pätevien työntekijöiden työmäärää. Heidän on ohjattava ja valvottava tilapäisesti työskenteleviä oman työnsä ohella. Tässä tilanteessa moni pätevistä sosiaalityöntekijöistä alkaa miettiä työpaikan tai koko alan vaihtamista, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Hallituksen esityksen mukaan tilapäisesti sosiaalityöntekijänä voi jatkossa toimia entistä kirjavammalla taustalla.
– Hallituksen esityksessä on lueteltu joitakin tutkintoja, eikä luettelo ole edes tyhjentävä, vaan käytännössä soveltuvan koulutuksen valinta voi jäädä työnantajan vapaaseen harkintaan. Minkään muun säännellyn sote-ammattiryhmän osalta vastaava käytäntö ei ole mahdollinen, Karsio ihmettelee.
Muutoksen seurauksena lastensuojelu ja koko sosiaalihuolto ovat vaarassa ajautua yhä syvemmälle ongelmiin. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuus ja lasten oikeudet vaarantuvat. Lisäksi sosiaalityön laatu heikkenee.
– Asiakasturvallisuuden vaarantuminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei lapsen hätää huomata ajoissa tai hän saa vääränlaista apua. Tilanne saattaa kriisiytyä, jolloin tarvitaan raskaampia ja kalliimpia palveluita, Karsio sanoo.
Sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnissa ei käytetä toimivia keinoja
Pelasta SOS -vetoomus, jossa vaadittiin tilapäisten sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksien pitämistä ennallaan, keräsi lyhyessä ajassa kesällä yli 2800 allekirjoitusta.
Talentia ja Sosiaalityöntekijöiden seura luovuttivat adressin syyskuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson erityisavustajalle Hannu Peurasaarelle.
– Olemme syvästi pettyneitä siihen, ettei hallitus huomioinut vetoomuksessa nostettuja asioita ja alan asiantuntijoiden näkemyksiä, Karsio sanoo.
Ihmetystä herättää se, miksi hyvinvointialueet eivät halua käyttää sosiaalityöntekijöiden rekrytoimiseksi kunnon keinoja. Niitä ovat työn vaativuutta vastaava palkka, kohtuullinen asiakasmäärä ja hyvä johtaminen.
THL:n selvityksen mukaan ne hyvinvointialueet, joilla rekrytointiongelmia ei ole, ovat satsanneet pitotekijöihin, kuten kohtuulliseen työmäärään ja työn kehittämismahdollisuuksiin.
Lisätietoja:
