Pula sosiaalialan ammattilaisista ja varhaiskasvatuksen opettajista vaatii satsauksia palkkaukseen ja työhyvinvointiin

Julkisten alojen eläkkeistä vastaava Keva on julkaissut kuntien työvoimaennusteen vuodelle 2030. Sen mukaan henkilöstöpula on suurinta kolmessa ammattiryhmässä, joihin kuuluvat sosiaalialan ammattilaiset ja varhaiskasvatuksen opettajat.

Vuonna 2030 sosiaalityöntekijöitä tarvitaan Kevan mukaan Suomessa 2700 enemmän ja varhaiskasvatuksen opettajia 4700 enemmän kuin on saatavilla.

– Saatavuuteen voidaan vaikuttaa panostamalla työntekijöiden palkkaukseen ja työhyvinvointiin, painottaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.

Kuntapäättäjien arvion mukaan lähes puolet kunnista kamppailee työvoiman riittävyyden kanssa. Erityisesti isoissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa työnhakijoita ei ole tarpeeksi.

Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien jaksamisesta huolehdittava

Kevan analyysin mukaan pula sosiaalityöntekijöistä syvenee jo nykyisellä sosiaalipalvelujen kysynnän tasolla. Lisäksi kuntapäättäjät ovat esittäneet huolensa, että sosiaalitoimi kärsii suuresta osaajapulasta. Sosiaalityöntekijöistä ja sosiaaliohjaajista lähes joka kolmas jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana.

– Työntekijöiden riittämättömyyteen on esitetty usein ratkaisuksi kelpoisuuksien väljentämistä, mutta se ei ole oikea vastaus tilanteeseen, tähdentää Karsio.

Talentian mielestä keskeistä sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten rekrytoinnissa ja työssä pysymisessä ovat palkkaus sekä työolosuhteet.

– Sosiaalialan laillistettujen ammattihenkilöiden saatavuutta on parannettava kohentamalla palkkausta, tehtävänkuvia, työnjakoa, työolosuhteita ja työhyvinvointia sekä johtamista. Asiakasmitoitus on suurin yksittäinen asia, joka tulisi saada kuntoon, toteaa Karsio.

Erityisesti tulee kiinnittää huomiota sosiaalialalle ominaisiin kuormitustekijöihin, kuten työssä esiintyviin eettisiin ristiriitoihin, jotka kumpuavat usein liian suurista asiakasmääristä  Talentian tekemän selvityksen mukaan peräti kolmannes vastavalmistuneista sosiaalityön maistereista pohtii alanvaihtoa, monet juuri huonon palkan ja työn kuormittavuuden vuoksi. Siksi alalle tarvitaan kiireesti valtakunnallista monivuotista työhyvinvoinnin kehittämisohjelmaa.

Talentiasta sosiaalityöntekijöiden koulutusmääriä voidaan lisätä hillitysti, jotta asiakasturvallisuus ja työntekijöiden saatavuus varmistuvat  On syytä kuitenkin muistaa, että koulutusmäärien lisääminen ei ole ratkaisu, sillä tälläkin hetkellä rekisteröityjä sosiaalityöntekijöitä on lähes 8000 (Valvira/Suosikki), mikä on runsaasti yli nykyisen tarpeen. Iso osa heistä on kuitenkin päätynyt tekemään muuta kuin sosiaalityötä.  Sosionomien (AMK) koulutusmäärää tulee sen sijaan arvioida alueellisen työvoimatarpeen mukaan.

Sosionomitaustaisten varhaiskasvatuksen opettajien jatkokouluttautumista helpotettava

Kevan ennusteen mukaan puute varhaiskasvatuksen opettajista kasvaa valtakunnallisesti vielä entisestään vuoteen 2030 mennessä, kun huomioidaan valmistuvien ja eläköityvien määrä. Varhaiskasvatuksen opettajia tarvittaisi silloin 28 prosenttia enemmän kuin on saatavilla.

– Varhaiskasvatuksen laatu heikkenee henkilöstöpulan vuoksi. Kuinka kauan voidaan puhua enää laadukkaasta varhaiskasvatuksesta? Jenni Karsio kysyy.

Talentian mielestä varhaiskasvatuksen opettajavajeeseen tulisi tarttua koulutusrakenteen, paremman palkkauksen ja työhyvinvoinnin kautta. Varhaiskasvatusalan aloituspaikkojen lisäys yliopistoihin ei yksin ole riittävä ratkaisu, vaan korkeakoulujen tutkintorakenteen toimivuutta tulisi parantaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee huomioida korkeakoulujen ohjauksessa varhaiskasvatusalan ammattikorkeakoulututkinnon ja aiempien sosiaalialan tutkinnon suorittaneiden työntekijöiden joustavien koulutuspolkujen kehittäminen. Lisäksi tulee luoda opintopolut, joilla aikaisemmin suoritetun tutkinnon voi täydentää varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja esiopetusta antavan opettajan tehtäviin sekä päiväkodin johtajan tehtäviin.

– Nykyisellään voimassa oleva varhaiskasvatuslaki ei mahdollista sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneille opettajille urakehitystä varhaiskasvatuksessa. Vaarana on, että varhaiskasvatusala ei ole riittävän palkitseva ja henkilöstö hakee uramahdollisuuksia muilta aloilta, Karsio sanoo.

– Alan vetovoimaa voidaan parantaa luonnollisesti myös palkkoja korottamalla ja maksamalla esimerkiksi määräaikaisia tehtävälisiä.