Miksi hallitus haluaa heikentää lastensuojelua?
Hallitus vaarantaa lasten oikeudet ja asiakasturvallisuuden, varoittaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Taustalla on hallituksen aie höllentää lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden sijaisena toimivien kelpoisuusehtoja.
Nyt sosiaalityöntekijän sijaisena voi toimia enintään vuoden ajan henkilö, jolla on yliopistossa sosiaalityön opiskelupaikka ja joka on suorittanut sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Työpaikalla häntä johtaa ja valvoo pätevä sosiaalityöntekijä.
Jos hallituksen suunnitelma menee läpi, sosiaalityöntekijöiden sijaisina voisivat toimia myös sosiaalityötä sivuaineena yliopistossa tai avoimessa yliopistossa opiskelleet. Käytännön harjoittelua ei heiltä vaadittaisi.
– Sosiaalityöntekijät, kuten muut sosiaalihuollon ammattihenkilöt, on rekisteröity Valviran ammattihenkilörekisteriin. Heitä valvotaan samaan tapaan kuin terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Avoimen yliopiston opiskelijoita ei valvota mitenkään, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Lastensuojelun ongelmat pahentuvat
Talentia ihmettelee, miksi hallitus haluaa löyhentää erityisesti lastensuojelussa sosiaalityöntekijöiden sijaisten kelpoisuusvaatimuksia.
– Lastensuojelun sosiaalityö on alan vaativinta työtä. Itse asiassa alalle pitäisi vaatia erikoistumiskoulutus sosiaalityöntekijän koulutuksen päälle! Hallitus kuitenkin suunnittelee, että lastensuojeluun voisi tulla pelkästään avoimen yliopiston opinnoilla. Niihin ei kuulu käytännön harjoittelua eikä työssä välttämättömiä sosiaalioikeuden opintoja. Koska työssä käytetään julkista valtaa ja valmistellaan esimerkiksi huostaanottoja, on selvää, että lasten oikeudet ja asiakasturvallisuus vaarantuvat, Karsio painottaa.
Hallituksen ratkaisu synnyttäisi sijaispätevien sosiaalityöntekijöiden ammattikunnan, jonka osaaminen on epäyhtenäistä. Tilanne kuormittaisi työyhteisön laillistettuja sosiaalihuollon ammattihenkilöitä, jotka saattaisivat entistä herkemmin vaihtaa toiseen työpaikkaan tai lähteä alalta kokonaan pois. Tämä ei olisi tarkoituksenmukaista myöskään sosiaalityöntekijöiden sijaisille.
– Toivomme hallitukselta vastausta siihen, miten käytännössä varmistetaan sosiaalityön laatu ja asiakasturvallisuus. Entä kuka valvoo ja on vastuussa, kun jotakin sattuu? Karsio kysyy.
Sosiaalityöntekijämäärissä nousua
Julkisuudessa on puhuttu paljon sosiaalityöntekijäpulasta. Todellisuudessa ammattihenkilörekisterissä on sosiaalityöntekijöitä lähes kaksinkertaisesti hyvinvointialueiden tarpeeseen nähden.
Lisäksi sosiaalityön yliopistoverkoston Sosnetin tilastot kertovat, että sosiaalityöntekijöiden valmistumismäärät ovat kasvaneet. Odotettavissa on, että tänä vuonna valmistuu ennätysmäärä maistereita sosiaalityöstä.
– Nyt ei kannattaisi hötkyillä ja laittaa koko alaa sekaisin, kun selvästi ollaan menossa parempaan suuntaan. Nykyinen sääntely on tehostanut selvästi opiskelijoiden valmistumista ja siten kelpoisten sosiaalityöntekijöiden saatavuuden paranemista, Karsio sanoo.
Hallitus on laskenut, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden sijaisten kelpoisuuksista voisi saada aikaan kahden miljoonan euron säästöt vuosittain. Säästö perustuu laskelmaan, joka vastaa noin kolmea prosenttia sosiaalityöntekijöiden palkkakustannuksista.
– Näillä ei hyvinvointialueilla säästöjä synny, vain sosiaalityön edellytykset heikentyvät. Jos epäpätevien sosiaalityöntekijöiden määrää halutaan kasvattaa, lisää se vain työpaikan pätevien sosiaalityöntekijöiden työtaakkaa. Lisäksi epäpätevälle on kuitenkin työn vaativuuden perusteella maksettava vastaavaa palkkaa.
