Lastensuojeluun suunnitteilla rajut heikennykset: 2600 sosiaalialan ammattilaista vaatii hallitukselta tekoja lastensuojelun puolesta
Petteri Orpon hallituksen toteuttamien uudistusten listalla on sosiaalihuollon palveluvalikoimaa rajaavat 100 miljoonan euron säästöt, lastensuojelun jälkihuollon ikärajan lasku sekä suunnitellut lastensuojelun kelpoisuuksien ja lastensuojelun asiakasmitoituksen heikennykset. Nämä muodostavat sellaisen yhtälön, että voidaan puhua lastensuojeluvastaisesta hallituksesta.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja Sosiaalityöntekijöiden seura ovat keränneet 2616 allekirjoitusta yhteiseen vetoomukseen lastensuojelun kelpoisuuksien puolesta. Allekirjoittajat vetoavat maan hallitukseen ja erityisesti sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusoon, jotta lastensuojeluun ei kohdennettaisi säästöjä.
– Vaadimme hallitukselta tilapäisinä toimivien sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksien säilyttämistä sekä leikkausten sijaan lisärahoitusta lastensuojeluun, toteaa Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Avoimen yliopistojen opintojen pohjalta töihin lastensuojeluun
Hallituksen kehysriihessä tekemän kirjauksen mukaan lastensuojelussa voisi toimia myös avoimessa yliopistossa tehtyjen opintojen perusteella. Näihin opintoihin ei välttämättä sisälly edes työssä tarvittavia sosiaalioikeuden opintoja.
Hallitus päätyi valmistelemaan kelpoisuuksien heikennyksiä hyvinvointialueiden vaatimuksesta. Hyvinvointialeilla on ollut vaikeuksia rekrytoida sosiaalityöntekijöitä lastensuojeluun, vaikka sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterissä on laillistettuja sosiaalityöntekijöitä tuhansittain yli hyvinvointialueiden tarpeen.
– Rekrytointihaasteiden taustalla olevat tekijät, kuten liian alhainen palkka suhteessa työn vaativuuteen ja liian suuri asiakasmäärä työaikaan nähden, eivät ratkea kelpoisuuksien heikennyksellä. Rahaa lastensuojeluun ei haluta käyttää, joten hallituksessa on päätetty säästää osaamisesta asiakasturvallisuuden kustannuksella, sanoo Karsio.
Hyvinvointialueiden lastensuojelun tehtävissä työskentelee noin 1200 sosiaalityöntekijää. Tilapäisiä sosiaalityöntekijöitä on eniten nimenomaan lastensuojelussa, jossa käytetään vahvaa julkista valtaa. Runsas neljännes (28 %) lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tehtäviä hoiti ns. sijaiskelpoinen sosiaalityöntekijä. Nyt nimenomaan tilapäisesti työskentelevien osaamisvaatimuksia halutaan entisestään alentaa. Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimiva henkilö tarvitsee aina laillistetun sosiaalityöntekijän ohjausta, tukea ja valvontaa työssään. Päätös siis lisää pätevien sosiaalityöntekijöiden kuormitusta.
Rekrytointiongelmien taustalla on myös hyvinvointialueiden riittämätön rahoitus ja siitä seuranneet säästöpaineet. Nämä ovat kolahtaneet lastensuojeluun, jossa ei ole mahdollista enää maksaa esimerkiksi vaativan työn sitouttamislisiä. Huono pitovoima on huonontunut entisestään. Sosiaalialan työvoimapulan oloissa aikuiskoulutustuki on lakkautettu eikä sen mahdollista jatkoa käsittelevään työryhmään ole sisällytetty sosiaalialaa.
– Jos lapset todella ovat hallituksen erityissuojeluksessa, antaisi hallitus lastensuojelulle sekä muille sosiaalihuollon palveluille sen tarvitseman rahoituksen. Sen sijaan hallitus leikkaa 1.1.2026 alkaen 100 miljoonaa euroa sosiaalihuollon palveluista ja aikoo heikentää alan kelpoisuusvaatimukset, peräänkuuluttaa Karsio.
Lastensuojelun asiakasmitoituksen vaarassa
Huolestuttavaa on Talentiaan kantautunut tieto hallituksessa mahdollisesti tänään käytävästä poliittisesta linjakeskustelua lastensuojelun asiakasmitoituksen heikentämiseksi. Asiakasmitoitus kertoo, kuinka monen asiakaslapsen vastuutyöntekijänä yksittäinen sosiaalityöntekijä toimii. Vuoden 2024 alusta enimmäismäärä on ollut 30 lasta lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää kohden. Talentian suositus on ollut 25 lasta.
– Asiakasmäärää halutaan taloudellisten säästöjen vuoksi nostaa takaisin 35:een. Tämä työntäisi alalta pois yhä useamman sosiaalityöntekijän, Karsio varoittaa Kestävän hyvinvointiyhteiskunnan ministerityöryhmää.
THL:n vuoden 2023 Suojelu NYT -hankeselvityksen mukaan sosiaalityöntekijöiden kiinnostus vaihtaa työpaikkaa on suurta ja edelleen kasvanut 56 % (47 %), mutta 17 prosenttia vastaa, että asiakasmitoitus on vähentänyt kiinnostusta työpaikan vaihtamiseen. Samassa selvityksessä sosiaalityöntekijät saisi pysymään työssään vielä kolmen vuoden kuluttua, melko ja erittäin todennäköisesti palkkaus, joka nousi merkittäväksi tekijäksi (88 %) sekä pienempi asiakasmäärä (83 %). Talentian alkuvuonna 2024 toteutetun työolobarometrin tulokset ovat samansuuntaiset.
Lisätietoa:
