Lakimuutoksen karut seuraukset: lastensuojelun kriisi syvenee, asiakasturvallisuus vaarantuu, hyvinvointialueiden kulut kasvavat
Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin ehdotetut muutokset syventävät lastensuojelun kriisiä ja heikentävät asiakasturvallisuutta. Tavoiteltujen säästöjen sijaan hyvinvointialueiden kulut todennäköisesti kasvavat, arvioi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia lakiesityksestä antamassaan lausunnossa.
Hallitus esittää, että tilapäisten sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtoja höllennetään. Tavoitteena on saada lastensuojeluun ja myös muualle sosiaalihuoltoon nykyistä helpommin työntekijöitä.
Esityksen mukaan jatkossa tilapäisenä sosiaalityöntekijänä voisi toimia enintään vuoden ajan myös henkilö, joka on suorittanut yhteiskunta- tai sosiaalitieteiden korkeakoulututkinnon osana tai sen lisäksi sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun.
Nykyään tilapäisenä sosiaalityöntekijänä voi toimia vain sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.
Talentia vastustaa kelpoisuuksiin puuttumista.
– Kelpoisuuksien alentaminen ei ratkaise henkilöstövajetta, vaan nakertaa alan veto- ja pitovoimaa entisestään. Kun työyhteisössä yhä useammalta puuttuu työhön vaadittava kelpoisuus, lisää se pätevien sosiaalityöntekijöiden kuormitusta. Tämä ajaa heidät vaihtamaan työpaikkaa tai koko alaa vielä herkemmin, sanoo Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuudesta kärsivät ennen kaikkea lapset ja perheet. Sosiaalihuollossa työntekijöiden pysyvyys on tärkeää, sillä luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa.
Talentia moittii lakiesitystä epämääräiseksi. Tämä lisää riskiä siitä, että alalle voidaan tulla varsin kirjavalla taustalla ja osaamisella.
– Tilapäisesti sosiaalityöntekijänä toimimisen vaatimukset hämärtyvät, jos osaamisvaatimukset laajennetaan koskemaan myös muita kuin sosiaalialan asiakas- ja asiantuntijatyöhön valmistavia tutkintoja, Manssila sanoo.
Lakimuutoksen seurauksena palvelujen laatu heikentyy ja asiakasturvallisuus vaarantuu. Talentia kantaa huolta myös sosiaalihuollon valvonnasta, jossa painopiste on siirtynyt palvelunjärjestäjien ja -tuottajien omavalvontaan.
– Miten omavalvonta toimii, jos tilapäisinä sosiaalityöntekijöinä on nykyistä suurempi joukko yhä kirjavammalla taustalla? Heitä joutuvat valvomaan ja neuvomaan pätevät työntekijät, joilla näin jää omaan asiakastyöhön vähemmän aikaa, Manssila pohtii.
Säästölaskelmat ovat epäuskottavia
Talentia pitää epäuskottavana laskelmia siitä, että kelpoisuuksien höllennyksellä saadaan säästöjä.
– Esitysluonnoksen laskelmat kustannushyödyistä ovat epämääräisiä. Ne eivät ota huomioon esimerkiksi palkkojen vaihtelua ja määräaikaisuuksien luonnetta, Manssila korostaa.
Hyvinvointialueiden kulut saattavat päinvastoin kasvaa. Kustannuksia lisää esimerkiksi se, jos sosiaalihuollon asiakkaat eivät saa tarvitsemaansa apua ajoissa ja heidän tilanteensa vaikeutuvat. Tämä voi johtaa kalliimpiin ja raskaampiin palveluihin. Hintalappunsa on myös työntekijöiden vaihtuvuudella ja osaamisvajeella.
– Käytännössä hyvinvointialueiden rahoituksesta lähtisi kaksi miljoonaa euroa. Sosiaalityöhön olisi siis käytettävissä vähemmän rahaa – myös niillä alueilla, jotka ovat onnistuneet sitouttamaan sosiaalityöntekijöitä, Manssila sanoo.
Sosiaalityöntekijöitä on yli tarpeen
Päteviä sosiaalityöntekijöitä on yli 9000 Valviran ammattihenkilörekisterissä, eli reippaasti yli hyvinvointialueiden tarpeen. Lisäksi uusia sosiaalityöntekijöitä valmistuu hyvää vauhtia. Hyvinvointialueet kilpailevat heistä muiden työnantajien kanssa.
– Sosiaalityöntekijöihin vetoavat kunnon palkka, kohtuulliset asiakasmäärät, hyvä ja osaava johtaminen sekä vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Hyvinvointialueet käyttävät näitä keinoja kitsaasti. Ne tulisivat halvemmaksi kuin ehdotettu kelpoisuuksilla kikkailu, Manssila ihmettelee.
Hallituksen toiminta poukkoilevaa
Hallitus esitti keväällä kehysriihessään, että sosiaalityöntekijöiden sijaisten kelpoisuusvaatimuksia joustavoitetaan. Vain hetkeä aiemmin oli saanut alkunsa hallitusohjelman mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölakien kokonaisuudistus.
– Emme pidä hyväksyttävänä, että ennen kuin kokonaisuudistus on ehtinyt kunnolla käynnistyä, hallitus esittää yhtä ammattiryhmää koskevaa irrallista ratkaisua, Manssila sanoo.
Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta.
Lisätietoja:
