Kilpailukieltosopimuksen pelisäännöt selviksi – muista nämä 

Työnantajan ehdottama kilpailukieltosopimus voi olla yllättävä tilanne. Täysin tarpeettomat kilpailukiellot ovat onneksi vähentyneet, kun kiellot ovat muuttuneet osin vastikkeelliseksi eli työntekijä voi saada niistä korvauksen. Silti kieltoja on edelleen muun muassa esihenkilötehtävissä. On siksi tärkeää tietää, milloin kilpailukieltosopimus voidaan solmia ja mihin se velvoittaa työntekijää. 

Käytännössä kilpailukieltosopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, joka rajoittaa oikeutta kilpailevaan työhön tai yritystoimintaan työsuhteen päättymisen jälkeen. Lain mukaan kilpailukiellolle tulee olla aina erityisen painavat syyt.  

– Jos sinulle tarjotaan kilpailukieltosopimusta, niin tarkista sopimuksen lainmukaisuus. Kilpailukieltosopimuksen pätevyys arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi se, täyttyvätkö lain määrittämät erityisen painavat syyt juuri sinun kohdallasi, pohjautuu aina kokonaisharkintaan, sanoo Talentian työsuhdeasioiden päällikkö Konstantin Laakkonen.  

Kilpailukiellon edellyttämiä erityisen painavia syitä voivat olla esimerkiksi liikesalaisuuksien säilyttämisen tarve, työnantajan työntekijälle järjestämä erityiskoulutus tai työntekijän asema ja tehtävät. 

– Erityiskoulutuksella viitataan tavallista jatko- tai täydennyskoulutusta syvällisempään koulutukseen. Myös mahdollinen korkea asema tai tehtävä, jossa saat laajasti tietoa työnantajan ammatti- tai liikesalaisuuksista, voi oikeuttaa kilpailukieltosopimuksen solmimisen, Laakkonen havainnollistaa. 

Jos työntekijä rikkoo kilpailukieltoa, on työntekijällä vahingonkorvausvelvollisuus. Kilpailukieltosopimuksessa on voitu sopia vahingonkorvauksen sijaan myös sopimussakosta, mikäli sopimusta rikotaan. 

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, esimerkiksi irtisanomiseen.

Työnantaja ei saa kieltää työntekijää tekemästä sivutoimea 

Työntekijällä on perustuslaissa säädetty oikeus työhön – ja pääsääntöisesti siten myös oikeus työskennellä sivutoimisesti. Työnantaja voi kuitenkin työsopimuslain mukaan kieltää työntekijää harjoittamasta sivutoimea, jos se on työnantajan toiminnan kanssa kilpailevaa. 

– Kiellon edellytyksenä on, että toimintasi on työnantajaa selvästi vahingoittavaa. Epämääräinen vaara jonkin vahingon aiheutumisesta ei riitä. Kilpailevaa toimintaa rajoitetaan työsuhteen aikana varsin usein, vaikka sille ei olisi perusteita, minkä vuoksi on aina hyvä olla valppaana, Laakkonen painottaa.   

Älä jaa liikesalaisuuksia 

Liikesalaisuuksilla voidaan tarkoittaa työnantajan kaupallisia, taloudellisia tai teknisiä tietoja, jotka eivät ole yleisesti tunnettuja tai helposti selvitettäviä.  

– Työnantajan liikesalaisuuksien jakaminen ja käyttö on lain mukaan pääsääntöisesti kiellettyä sekä työsuhteen aikana että sen päätyttyä. Niiden paljastaminen voi oikeuttaa työnantajaa päättämään työsuhteen. Pääsääntö on olla kertomatta niitä, Laakkonen sanoo.  

Voit kysyä tarvittaessa neuvoa myös työpaikkasi luottamusmieheltä tai Talentian työsuhdeneuvonnasta.