Kehysriihen kylmä linja: Ay-liittojen jäsenet maksumiehinä yritysten verokevennyksille
Hallituksen puoliväliriihi päättyi keskiviikkona. Tiedossa on verokevennyksiä hyväosaisille ja leikkauksia sote-järjestöille. Ammattijärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu.
Hallitus ilmaisi kehysriihen jälkeen, että suurimmat taloudelliset hyödyt saadaan palvelujen sisältöjä uudistamalla. Konkreettiset toimet jäivät riihessä kuitenkin sopimatta, eikä esimerkiksi sosiaalihuollon TKI-rakenteesta päätetty mitään.
Kehysriihen kasvupaketti keskittyy erityisesti yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Lasku maksetaan sosiaaliturvan ja sosiaalipalveluiden leikkauksilla.
– Sosiaalihuollon vahvistaminen ei olisi vain kustannus – se on investointi tulevaisuuteen. Olen pettynyt siihen, että puoliväliriihessä päätettiin jättää sosiaalihuollon palvelujen kehittämispotentiaali hyödyntämättä, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo.
Hallitus on koko kautensa ajan peräänkuuluttanut valtion velkaantumisen pysäyttämistä. Kehysriihen päätöksissä tavoitteesta peräännyttiin, mutta hyvinvointialueiden taloustilannetta ei tästä huolimatta helpotettu. Aikataulu alijäämien kattamiseen säilyi ennallaan.
– Mistä syntyy tarve yhä leikata sosiaalihuollosta 100 miljoonaa, jos samaan aikaan ansiotuloverotusta ollaan valmiita keventämään miljardin euron verran? Karsio kysyy.
Hyvinvointialueiden taloustilannetta ei helpotettu.
Neuvottelujärjestelmä vaarassa
Hallitus päätti poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Talentia pitää päätöstä epäreiluna, sillä sen poisto kohdistuu yksinomaan työntekijöihin, ei esimerkiksi pääomatulojen saajiin.
– Verovähennysoikeuden poisto rapauttaa sopimusyhteiskuntaa. Ay-järjestöt ovat työmarkkinoiden keskeinen neuvotteluosapuoli.
– Kun verovähennysoikeuteen kajotaan, työelämän tasapaino on suuressa vaarassa järkkyä, Karsio varoittaa.
Ristiriitaisia viestejä
Hallitus linjasi puoliväliriihessä, että hyvinvointialueita ohjataan vahvistamaan lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuutta sekä kiinnittämään erityistä huomiota päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuuteen.
– Tavoite on tärkeä, mutta on ristiriidassa hallituksen aiemmin tekemien 100 miljoonan euron sosiaalihuollon leikkausten kanssa. Lasten ja nuorten palveluiden vahvistaminen ei toteudu ohjauksella ja yhteistyösopimuksilla, jos samalla heikennetään peruspalveluiden resursseja, Karsio huomauttaa.
Sosiaalihuollon palvelujen kehittämispotentiaali jäi hyödyntämättä.
Leikkuri osui jälleen sote-järjestöihin
Talentia on erittäin huolissaan ennaltaehkäisevän työn tulevaisuudesta. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kohdistettiin 10 miljoonan euron lisäleikkaus ja STEA-toimintamallin uudistamista päätettiin alkaa selvittää.
– Järjestöt tukevat haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. STEAn hallinnollisen aseman muutos lisää järjestöjen rahoituksen politisoitumisen riskiä.
Talentian mukaan on tärkeää varmistaa, että järjestöjen rahoituspäätökset perustuvat jatkossakin asiantuntija-arvioon ja avoimiin kriteereihin.
Digitalisaatio syyniin
Hallitus päätti kehysriihessä sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatiota koskevasta selvitystyöstä vuoden 2025 loppuun mennessä.
– Päätös on tärkeä, sillä teknologialla voidaan tukea asiakastyötä ja sujuvoittaa palveluprosesseja. Tämä kuitenkin edellyttää sosiaalialan asiantuntijoiden osallistumista kehittämistyöhön alusta asti. Digitalisaation on aidosti tuotettava arvoa ammattilaisille ja asiakkaille, Karsio sanoo.
Työelämän tasapaino on suuressa vaarassa järkkyä.
