JUKO: Alustavat palkkatavoitteet esillä kuntapuolen sopimuspöydässä maanantaina
Kunta-alan virka- ja työehtoneuvottelut jatkuivat maanantaina 7. helmikuuta. Neuvottelijaosapuolet käsittelivät muun muassa sopimuskauden pituutta sekä palkankorotuksia ja niistä erillisiä palkkaohjelmatavoitteita.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kunta-alalla kaikkien ostovoima paranee sopimuskaudella. Tämän takia järjestö tavoittelee inflaation selättäviä prosentuaalisia yleiskorotuksia.
Palkkaohjelmat korjaamaan valuvikoja
JUKO korostaa, että palkankorotusten lisäksi kunta-ala tarvitsee ehdottomasti monivuotiset palkkaohjelmat, jotka korjaavat tehtävän vaativuuteen ja sen edellyttämään koulutukseen nähden alipalkattujen asiantuntijoiden ja esihenkilöiden palkkausta.
Alipalkkausta aiheuttavia palkkausjärjestelmän valuvikoja on kaikissa kuntatehtävissä – hallinnosta kulttuuriin ja koulutuksesta varhaiskasvatukseen, soteen sekä tekniikkaan. JUKOn mukaan palkkaohjelmat ovatkin välttämättömiä työelämän tasa-arvoistamisen ja osaavan työvoiman saatavuuden takia.
JUKOn mielestä palkkaohjelmien mitoitus täytyy olla kaikissa kuntasopimuksissa samansuuruinen, mutta niiden kohdennuksesta neuvoteltaisiin sopimusaloittain.
Palkkaohjelmat sitoisivat myös tulevia hyvinvointialueita, mutta ne pitää toteuttaa erillään hyvinvointialueiden palkkojen yhdenmukaistamisesta eli palkkaharmonisoinnista. JUKO tähdentää, että lakisääteinen, samapalkkaisuuteen pohjautuva velvoite ei ole sopimusneuvottelujen kaupankäynnin kohde.
Sopimuskauden tuettava hyvinvointialueille siirtymistä
Nyt neuvoteltavat työ- ja virkaehtosopimukset velvoittavat 1. tammikuuta 2023 aloittavia hyvinvointialueita ja turvaavat niille siirtyviä palkansaajia, mikäli muuta ei sovita pääsopijajärjestöjen ja KT:n kesken. JUKO korostaa, että valtakunnallisen ja paikallistason neuvottelu- ja sopimismenettelyn uudistaminen on tärkeää tehdä huolella.
JUKO toteaa, että yli 170 000 palkansaajan siirtyminen hyvinvointialueiden palvelukseen on otettava huomioon myös nyt neuvoteltavan sopimuskauden pituudessa. JUKOn mukaan pituus on sovittava niin, että kaikki resurssit – myös neuvottelukoneisto – saadaan tukemaan palkansaajia ja turvaamaan siirtymän onnistuminen.
Seuraavan kerran 17. helmikuuta
Kunta-alan neuvottelupöydässä ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn lisäksi Sote (Super, Tehy, SPAL), Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty) sekä Kuntatyönantajat KT. Seuraavan kerran osapuolet kokoontuvat yhteisesti 17. helmikuuta, ja tavoitteena on kokoontua Kuntatalolla, mikäli koronatilanne ei anna aihetta muuhun.
Sopimukset | Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), Kunnallinen lääkärien virkaehtosopimus (LS), Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus SOTE-sopimus
Palkankorotusten ja työehtomuutosten kustannusraami neuvotellaan yhteisessä pääneuvotteluryhmässä, muut työehdot sopimusalojen omissa neuvotteluryhmissä. JUKO tiedottaa pääneuvotteluryhmän neuvottelujen lisäksi KVTES- ja SOTE-sopimusneuvotteluista.
Neuvottelijat | puheenjohtaja Olli Luukkainen (OAJ), toiminnanjohtaja Maria Löfgren (JUKO), neuvottelujohtaja Laura Lindholm (Lääkäriliitto) ja edunvalvontajohtaja Jari Järvi (KTK Tekniikan Asiantuntijat), neuvottelupäällikkö Jouni Vattulainen (SOTE-sopimus / JUKO)
Pääsopijat | JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL, Jyty), Sote (Super, Tehy, SPAL) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
Kuntasektorin sopimukset koskevat yhteensä noin 425 000:ta palkansaajaa.
JUKO julkaisi tiedotteen 7.2.2022.
