Hallitus on sysäämässä hyvinvointialueet ojasta allikkoon
Sote-palvelujen leikkaamisesta seuraa kallis lasku, varoittaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Kehysriiheen kokoontuva hallitus kaavailee alustavien tietojen mukaan lisäleikkauksia sote-palveluihin.
– Hyvinvointialueilla on mahdotonta säästää enää mistään. Palvelujärjestelmä natisee jo nyt liitoksissaan, ja lisää painetta tulee hallituksen tekemistä sosiaaliturvaleikkauksista. Ne lisäävät köyhyyttä, syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia – ja sitä kautta yhteiskunnan kuluja, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Talentia pelkää, että leikkaukset ajavat sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän entistä syvempään kriisiin. Valtion hyvinvointialueille antama rahoitus on riittämätön. Hyvinvointialueiden päätettäväksi on jäämässä lähinnä vain se, mistä leikataan.
– Se tarkoittaa, ettei sote-kustannusten kasvua saada käännettyä laskuun vaan päinvastoin kulut lähtevät nousuun. Taloudellisesti ja inhimillisesti järkevintä olisi suunnata rahaa ennaltaehkäiseviin ja perustason palveluihin, mutta hyvinvointialueilla on rahat loppu. Kun ihmiset eivät saa ajoissa apua, ongelmat syvenevät ja tarve kalliille ja raskaille palveluille kasvaa, Karsio sanoo.
Talentia vetoaa hallitukseen, että se korjaisi hyvinvointialueiden rahoituksen. Lisäksi alueiden alijäämien kattamisen takarajaa on lykättävä eteenpäin vuodesta 2026.
Kelpoisuusehtojen väljentäminen ei tuo säästöjä eikä helpota työntekijäpulaa
Huolta aiheuttaa myös se, että hallitus aikoo mahdollisesti höllentää sote-alan työntekijöiden kelpoisuusehtoja. Tavoitteena on helpottaa alan työntekijäpulaa.
– Tällä vippaskonstilla ei saada säästöjä eikä työntekijäpulaa helpoteta. Riittävä palkka, kohtuullinen asiakasmäärä ja hyvä johtaminen ovat selvitystemme mukaan työn tärkeimmät vetovoimatekijät sosiaalialan korkeakoulutetuille, Karsio sanoo.
Sote-alan työvoimapulan taustalla ovat kestämättömät työolot ja heikko palkka. Talentian tuoreen työolobarometrin mukaan yli puolet sosiaalialan korkeakoulutetuista uskoo työhyvinvointinsa ja työkykynsä heikentyvän lähitulevaisuudessa. Luottamus hyvinvointialueiden päätöksentekoon on heikkoa.
Työvoimapulasta kärsivällä alalla työtekijöiden on kuitenkin helppo äänestää jaloillaan ja lähteä huonosta työpaikasta. Tästä seuraa työntekijöiden runsas vaihtuvuus, mikä tulee kalliiksi työnantajalle.
– Hyvinvointialueilla pitäisi nyt ennen kaikkea korjata työoloja ja palkkausta, muuten työvoimapula vain pahenee. Sosiaalialan ammattilaisia on koulutettu yli hyvinvointialueiden tarpeen, mutta he menevät nyt mieluummin muualle töihin, Karsio sanoo.
Myös ammattilaisten työnjako kannattaa laittaa kuntoon. Kun työnjako toimii, ammattilaiset ovat heille sopivimmissa tehtävissä.
Sosiaalialan ammattilaisten pitäisi lisäksi voida keskittyä vain ydintehtäviinsä. Nyt heidän työaikaansa menee myös tehtäviin, jotka kuuluisivat ennemmin toisille ammattiryhmille, kuten sihteereille.
