Hallituksen työmarkkinamalli heikentää tasa-arvoa ja lisää epävakautta
Tasa-arvokehitys ottaa Suomessa takapakkia, jos hallituksen lakisääteinen työmarkkinamalli menee läpi. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ennakoi lisäksi epävakauden lisääntyvän työmarkkinoilla.
Talentia vaatii lausunnossaan lakisääteisen työmarkkinamallin hylkäämistä.
– Mallin suurimpia häviäjiä olisivat naisvaltaiset julkiset alat, jotka ovat jo valmiiksi huonommin palkattuja kuin miesvaltaiset alat. Julkissektorilla palkat muodostuvat voimakkaimmin sopimuskorotusten kautta. Yksityisellä sektorilla työntekijöille maksetaan sopimuskorotusten lisäksi palkkaliukumia, selventää Talentian työsuhdeasioiden päällikkö Konstantin Laakkonen.
Lakisääteinen työmarkkinamalli tarkoittaa sitä, että vientiteollisuus määrittää katon palkankorotuksille. Muut alat eivät siis voi saada vientialaa korkeampia palkankorotuksia.
Mallin käyttöönotto johtaisi siihen, että palkkaerot nais- ja miesvaltaisten alojen välillä kasvaisivat yhä suuremmiksi. Näin on tilastojen mukaan käynyt myös aiemmin. Kehitystä on kuitenkin pyritty suitsimaan niin, että julkinen sektori on joillakin sopimuskierroksilla saanut muita paremmat palkankorotukset tai erillisen palkkaohjelman.
– Nyt on vaarana, että tämä tie sulkeutuu kokonaan. Koska julkisella sektorilla ei juurikaan käytetä palkkaliukumia, jäisivät naisvaltaiset alat palkkakehityksessä yhä enemmän jälkeen. Kyseessä on huolestuttava askel taaksepäin sukupuolten tasa-arvossa, Laakkonen sanoo.
Tilanne voi johtaa siihen, että esimerkiksi sote-alojen työvoimapula pahenee, kun palkkakehitys jämähtää.
Sovittelija ajoissa mukaan neuvotteluihin
Lakisääteinen työmarkkinamalli heikentää valtakunnansovittelijan mahdollisuutta hoitaa tehtäviään ja neuvotteluosapuolten luottamusta sovitteluinstituutioon.
– Työriidat voivat vaikeutua ja pitkittyä, kun sovittelija ei saa ylittää palkankorotuksille määritettyä kattoa. Sovintoratkaisuun pääseminen saattaa vaatia järeitä ja yhteiskunnalle kalliita työtaistelutoimia. Tämä ei liene kenenkään etu, Laakkonen pohtii.
Talentian mielestä sovittelijan roolia pitää kehittää enemmän siihen suuntaan, että sovittelija tulisi jo varhain mukaan vaikeiksi ennakoituihin sopimusneuvotteluihin. Näin ratkaisuja voitaisiin hakea jo ennen työtaistelu-uhkaa.
Lakisääteistä työmarkkinamallia on valmistellut työriitojen sovittelujärjestelmää käsittelevä työryhmä, jonka mietintö on parhaillaan lausuntokierroksella.
Hallituksen tavoitteena on antaa esitys lakisääteisestä työmarkkinamallista eduskunnalle syyskuussa 2024.
Lisätietoja:
