Hallituksen satojen miljoonien TKI-potista sosiaalihuollolle 1,3 miljoonaa – tavoite vaikuttavista palveluista karkaa
Leikkaukset sosiaalialan osaamiskeskuksilta ovat hallituksen omien tavoitteiden vastaisia. Niiden toteutuminen vaarantaa hallituksen palveluiden vaikuttavuuden nousulle asettamat tavoitteet.
Hallitus on päätynyt vähentämään osaamiskeskusten määrää ja lisäksi leikkaamaan näiden rahoitusta yli 60%:lla rahoituksen perustasosta. Rahoituksen radikaalin vähentymisen vuoksi esimerkiksi Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos on ilmoittanut käynnistävänsä muutosneuvottelut Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa.
Sosiaalialan osaamiskeskuksilla on merkittävä rooli osana sosiaalihuollon palvelujärjestelmää ja siten palveluiden vaikuttavuutta parantavassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokokonaisuudessa (TKI). Itse asiassa osaamiskeskukset muodostavat ainoan valtakunnallisen sosiaalihuollon TKI-rakenteen.
Sosiaalialan osaamiskeskuksista annetun lain mukaan osaamiskeskuksen yhtenä tehtävänä on nimenomaan sosiaalialan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan toteuttaminen.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia pitää osaamiskeskusten tilannetta huolestuttavana. Järjestö painottaa, että osaamiskeskusten riittävällä rahoituksella vältetään lopulta kustannusten kasvua ja varmistetaan, että annettavat sosiaalipalvelut perustuvat tutkittuun tietoon.
– Hallitus odottaa, että hyvinvointialueet pystyvät säästämään 870 miljoonaa euroa parantamalla palveluiden vaikuttavuutta. Näiden säästöjen saavuttamiseksi hallituksen tulisi hengiltä säästämisen sijaan tukea sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämisrakennetta, joka on jo olemassa sosiaalialan osaamiskeskusten kautta. Hallitus käyttää satoja miljoonia TKI-rahaa tällä vaalikaudella. Sosiaalihuollon TKI-rakenne on saamassa potista naurettavan 1,3 miljoonaa euroa, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo.
Samoilla linjoilla on myös sosiaalialan osaamiskeskusjohdon puheenjohtaja Torbjörn Stoor.
– Lakisääteisten sosiaalialan osaamiskeskusten perustoiminnan valtionavustuksen leikkaus on ensinnäkin valtavan iso. Toiseksi leikkaus tehdään erittäin kriittisenä ajankohtana. Osaamiskeskusten pitäisi ryhmittyä ensi vuonna sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueille ja saada uusia tehtäviä vanhojen säilyessä. Sosiaalihuollon kehittäminen on tämän lisäksi juuri nyt heikoissa kantimissa, kun tuotannossa ei ole valtakunnallista kehittämisohjelmaa, Stoor sanoo.
– Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat hämmentyneitä myös siitä, että vaikka pääministeri Orpon hallitusohjelmassa painotetaan erityisesti TKI-toimintaa, ei tämä näytä koskevan sosiaalihuollon lakisääteistä kehittämistoimintaa. Eduskunnalla on vielä mahdollisuus vaikuttaa asian edistämiseen ja korjaamiseen, Stoor jatkaa.
Sosiaalialan osaamiskeskukset toimivat siltana hyvinvointialueiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä.
Talentia muistuttaa myös, että sosiaalialan osaamiskeskukset toimivat siltana hyvinvointialueiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä.
– Sosiaalialan osaamiskeskukset voisivat oikein resursoituna koordinoida hyvinvointialueiden sekä korkeakoulujen yhteistyötä sosiaalihuollon palvelujärjestelmää tukevassa tutkimuksessa. Nyt edellytykset tähän tuhotaan, Karsio sanoo.
Lisätietoa:
