Ensi vuonna voit saada lastensuojelussa apua hallintotieteen kandiopiskelijalta
Jos menet tapaamaan lastensuojelun sosiaalityöntekijää, voi vastassasi olla johtamiseen ja ympäristöpolitiikkaan suuntautunut hallintotieteen opiskelija. Jos haet päihdeongelmaan apua sosiaalityöntekijältä, voi sinua auttaa muotiin erikoistunut sosiologi. Harkinta jää työnantajalle.
Tämä on todellisuutta ensi vuoden alusta, jos hallituksen esitys sosiaalihuollon ammattihenkilölain muutoksista menee eduskunnassa läpi, varoittaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian hallitus.
Esityksen mukaan sosiaalityöntekijän sijaisena saisi toimia mitä kirjavammalla taustalla. Nykyään sijaisena voi toimia vain laillistetun sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun.
– Hallituksen esityksessä on mainittu esimerkin omaisesti, millaisilla tutkintotaustoilla voi toimia laillistamattomana sosiaalityöntekijän sijaisena. Käytännössä työnantajalle annetaan kuitenkin vapaat kädet päättää, minkä se katsoo sopivaksi koulutustaustaksi, sanoo Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Näin ei voi toimia minkään muun säännellyn sote-ammattiryhmän osalta, kuten lääkärien ja sairaanhoitajien. Lääkärit käyttävät harvoin julkista valtaa, toisin kuin sosiaalityöntekijät, jotka esimerkiksi arvioivat lapsen huostaanoton tarvetta.
– Esityksellä hallitus laajentaa niiden henkilöiden joukkoa, jotka voivat työskennellä sosiaalityöntekijänä. Aikooko hallitus ajaa sitä, että myös lääkärinä saa työskennellä kuka vain? Ei voi olla niin, että yhtä soten ammattiryhmää tarkastellaan eri mittapuulla, vaan ammattihenkilölain sääntelyn on oltava yhdenvertainen kaikille sote-ammattiryhmille, Karsio painottaa.
Sosiaalityöntekijöiden rekrytointi vaikeutuu hyvinvointialueilla
Talentia ennakoi lakimuutoksen johtavan siihen, että hyvinvointialueiden on entistä vaikeampi rekrytoida laillistettuja sosiaalityöntekijöitä. He ohjaavat ja valvovat oman työnsä ohella laillistamattomia sosiaalityöntekijöiden sijaisia, joiden lukumäärä työpaikoilla todennäköisesti kasvaa.
Jo entuudestaan raskas työkuorma saa monen sosiaalityöntekijän mitan täyttymään ja miettimään työpaikan tai koko alan vaihtamista. Näin voidaan ajautua tilanteeseen, jossa ”pula” laillistetuista sosiaalityöntekijöistä pahenee.
– Varsinaista pulaahan heistä ei oikeasti ole. Valviran ammattihenkilörekisterissä on 9000 laillistettua sosiaalityöntekijää, eli lähes kaksinkertaisesti yli hyvinvointialueiden tarpeen, Karsio muistuttaa.
Helppoa ei ole myöskään laillistamattomilla sosiaalityöntekijän sijaisilla, sillä työ on äärimmäisen vaativaa ja kuormittavaa. Työnantajalle tulee kalliiksi, kun sijaiset ja pätevät työntekijät vaihtuvat jatkuvasti.
Talentia pitää hyvänä lakiesityksen kirjauksia laillistamattomien sosiaalityöntekijöiden sijaisten valvonnasta. Talentia korostaa, että jos esimerkiksi laillistamaton sosiaalityöntekijän sijainen ei selviydy tehtävistään, on hänen ohjaajansa ilmoitettava asiasta esihenkilölle.
Huomattava on, että jatkossa Valviran laillistamattomille sosiaaliyöntekijöiden sijaisille valvonnassa antamat huomautukset ja kirjalliset varoitukset merkittäisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin.
Lisätietoja:
