”En tiedä, mikä tehtävänkuvani tulisi olla” – työtehtävien epäselvyys kuormittaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä
Varhaiskasvatuksen työnantajista ainoastaan 28 % on laatinut varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvan, ilmenee Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian tuoreesta selvityksestä.
Vuonna 2018 uudistettuun varhaiskasvatuslakiin kirjattiin uutena tehtävänimikkeenä varhaiskasvatuksen sosionomi, mutta laissa ei määritelty sosionomille selvää paikkaa verrattuna muihin ammattilaisiin. Epäselvän tilanteen seurauksena sosionomit ovat alkaneet kaikota varhaiskasvatuksesta, mikä on syventänyt entisestään alan henkilöstöpulaa.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia selvitti varhaiskasvatuksen työoloja, tehtäviä ja palkkausta jäsenistöltään helmi–maaliskuussa 2024. Kyselyyn vastasi 418 varhaiskasvatuksessa työskentelevää henkilöä, joista varhaiskasvatuksen opettajia oli 80 %, varhaiskasvatuksen sosionomeja 8 % ja muita 12 % kattavasti eri puolilta Suomea.
Vastanneista lähes puolet, 44 %, ilmoitti, ettei tiennyt, onko varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvaa laadittu. Talentia painottaakin, että työnantajalla on vastuu laatia tehtäväkuva yhdessä työntekijän kanssa.
– Selkeä tehtäväkuva houkuttelee ihmisiä sekä alan koulutukseen että työpaikkojen etsimiseen. Tehtäväkuvan merkitys työn ohjaamisessa on olennainen, sillä siinä määritellään työntekijän tärkeimmät työtehtävät, sanoo Talentian erityisasiantuntija Anne Rytilahti.
Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvaa piti melko tai erittäin epäselvänä 53 % vastanneista.
– Tehtäväkuvani on hyvin ympäripyöreä, eikä suoranaisesti linjaa, mitkä asiat ovat vain varhaiskasvatuksen sosionomin vastuulla, kertoo yksi kyselyyn vastanneista.
Epätietoisuutta myös ryhmän ulkopuolisesta työajasta
Talentian kyselyssä selvitettiin myös varhaiskasvatuksen sosionomien mahdollisuutta ryhmän ulkopuoliseen työaikaan. Tällä tarkoitetaan aikaa, jota työntekijän on mahdollista käyttää esimerkiksi ryhmän toiminnan suunniteluun, kehittämiseen ja monialaiseen työhön.
Yli puolet vastanneista, 52 %, ei tiennyt, onko työnantaja varannut ryhmän ulkopuolista työaikaa.
– En pysty työskentelemään tehtäväkuvani mukaisesti, sillä minulla ei ole lainkaan ryhmän ulkopuolista työskentelyaikaa. Ei ole siis aikaa suunnitella toimintaa tai toteuttaa muun muassa tehtäväkuvassa mainittua monialaista yhteistyötä hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. Vain ryhmän opettajalla on oikeus olla pois ryhmästä tekemässä töitä. Joskus harvoin saan sovittua itselleni ryhmän ulkopuolista työskentelyaikaa, mutta yleensä tähän ei ole mahdollisuutta, yksi kyselyyn vastanneista sanoo.
Talentian mukaan on olennaista, että jokainen varhaiskasvatuksen sosionomi, opettaja ja päiväkodin johtaja voi keskittyä ydintehtäväänsä lasten kasvatuksessa, opetuksessa ja päiväkodin johtamisessa.
– Epäselvät työnkuvat ja ryhmän ulkopuolisen suunnitteluajan puute johtavat siihen, että alan ammattilaisten osaaminen ja tietotaito valuu hukkaan. Varhaiskasvatuksen sosionomi on sosiaalipedagogiikan ja ryhmän pedagogisen toiminnan osaaja sekä yhteistyöpalveluiden järjestelmän osaaja. Hän on mukana lapsiryhmän toiminnassa, osana työyhteisöä, huoltajayhteistyössä ja moniammatillisissa verkostoissa. Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisen ydinalueita ovat myös koko yhteisön toimintakulttuuri ja kulttuurinen moninaisuus. Tämän osaamisen hyödyntämiseksi tarvitaan selkeä työnkuva ja riittävästi ryhmän ulkopuolista työaikaa, Rytilahti toteaa.
Varhaiskasvatuksen palkkausta parannettava
Talentian kyselyssä kartoitettiin lisäksi varhaiskasvatuksen sosionomien palkkausta. Työntekijäryhmän palkkaus vaihteli vastauksissa 2400–2850 euron välillä. Kaikista vastaajista työntekijäryhmän palkkausta ei tiennyt 53 %. Ainoastaan 10 % vastanneista ilmoitti varhaiskasvatuksen sosionomin palkan olevan sama kuin varhaiskasvatuksen opettajalla.
Talentian mukaan alan ammattilaisille tulisi maksaa parempaa palkkaa, jotta osaajat eivät kaikkoa alalta.
– Erityisen tärkeää olisi se, että varhaiskasvatuksen sosionomeille maksettaisiin vähintään samaa palkkaa kuin varhaiskasvatuksen opettajille, Rytilahti painottaa.
Vastaajista lähes puolet, 49 % prosenttia, ilmoitti työnantajan kuitenkin palkanneen varhaiskasvatuksen sosionomeja työpaikalle.
– On hienoa, että työnantajilla on ollut rohkeutta palkata varhaiskasvatuksen sosionomeja työpaikoille, sillä se on osaltaan ratkaisu alan työvoimapulaan. Työnantajien tulisi kuitenkin olla entistä tietoisempia varhaiskasvatuksen sosionomien monialaisesta ja vahvasta osaamisesta, Rytilahti tähdentää.
Työnantajien tulisi olla entistä tietoisempia varhaiskasvatuksen sosionomien monialaisesta ja vahvasta osaamisesta.
Anne Rytilahti, erityisasiantuntija
Varhaiskasvatus kuntoon 1+1+1-mallilla
Talentia esittää varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan ratkaisuksi 1+1+1-mallia: Jokaisessa päiväkotiryhmässä tulee olla yksi varhaiskasvatuksen opettaja, yksi varhaiskasvatuksen sosionomi ja yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja.
– Tämä malli varmistaa, että alan ammattilaiset voivat tehdä koulutustaan vastaavia tehtäviä ja että työtaakka jakautuu tasaisemmin. Tämä puolestaan vaikuttaa myönteisesti työssä jaksamiseen, työhyvinvointiin ja alan pitovoimaan, korostaa Rytilahti.
- Lue lisää: Varhaiskasvatus kuntoon 1+1+1-mallilla >>
- Tutustu Talentian hallitusohjelmatavoitteisiin >>
Lisätietoja:
