Ammattihenkilölain viivästymisellä on sekä hyviä että huonoja puolia
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölain kokonaisuudistus siirtyy eteenpäin. Hallituksen esityksen on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn ensi vuonna. Alun perin tavoitteena oli, että laki olisi tullut voimaan jo vuoden 2026 alusta.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian mukaan lakiuudistuksen lykkääntymisellä on sekä hyviä että huonoja puolia.
– Hyvää on se, että nyt ehdimme saada tietoa siitä, mitä tilapäisten sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtojen madaltamisesta on seurannut. Toisaalta huonoa on se, että sosiaalihuollon asiakasturvallisuus vaarantuu pidempään, sanoo Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen.
Vuoden alusta tuli voimaan sosiaalihuollon ammattihenkilölain muutos, joka alensi sosiaalityöntekijöiden sijaisilta vaadittavaa pätevyyttä.
Talentia vastusti muutosta ja yritti loppuun asti vaikuttaa siihen, ettei se olisi mennyt läpi. Lakimuutos uhkaa heikentää sosiaalipalveluiden laatua, millä voi olla vakavat seuraukset sosiaalihuollon asiakasturvallisuudelle ja asiakkaiden oikeusturvalle.
– Tämä vaarallinen virhe pitää saada korjattua ammattihenkilölain kokonaisuudistuksessa. Toimitamme jäsenillemme kyselyn tilapäisten sosiaalityöntekijöiden käytöstä hyvinvointialueilla. Hyödynnämme tietoa vaikuttamistyössämme, Suominen sanoo.
Ammattihenkilölain kokonaisuudistus käynnistyi viime keväänä. Hallitus päätti kuitenkin kesken uudistuksen alentaa tilapäisten sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtoja. Tämän lakimuutoksen valmistelu vei aikaa niin paljon, että sen vuoksi ammattihenkilölain uudistus nyt viivästyy.
Ammattihenkilölain kokonaisuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin tietopohjan kerryttämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistaa keskeiset sidosryhmät kuten Talentian lain valmisteluun.
Lisätietoja:
