Akava: Kilpailukieltosopimusten määrä kolminkertaistunut 2000-luvulla – sääntelyä on uudistettava
Akavan selvityksen mukaan yrityksissä työskentelevien akavalaisten kilpailukieltosopimukset ovat kolminkertaistuneet 2000-luvulla. Akava vaatii kilpailukielto- ja salassapitosääntelyn uudistamista, jotta työmarkkinoille saadaan lisää joustoa.
– Liittojemme jäseniltä saadun palautteen perusteella voi sanoa, että kilpailukielto- ja salassapitosopimukset ovat levinneet jo liian laajalle ja niissä olevat epäselvyydet jäykistävät selvästi työmarkkinoiden toimintaa. On selvää, että lainsäädännön tätä kohtaa tulee uudistaa mahdollisimman nopeasti. Mielestäni pitää käydä avoin keskustelu, onko kilpailukieltotoimintaa tarpeen enää tulevaisuudessa jatkaa, painottaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Tällä hetkellä joka kolmannella yrityksessä työskentelevällä akavalaisella on kilpailukieltosopimus ja lähes jokaisella sen lisäksi myös salassapitosopimus. Lähes joka toisessa uudessa työsopimuksessa on kilpailukieltoehto.
Kilpailukieltosopimukset vaikuttavat haitallisesti työvoiman liikkuvuuteen: kyselyyn vastanneista noin joka kolmas katsoi, että sopimus on vähentänyt halua vaihtaa työpaikkaa.
– Erityisen hälyttävää on, että näin yleisesti pyritään estämään asiantuntijoina työskentelevien työntekijöiden liikkuvuutta kilpailukieltosopimuksella sekä samaan aikaan solmitulla salassapitosopimuksella. Asiantuntijoiden kilpailukieltosopimusten havaittiin myös yleisesti olevan joko kokonaan tai osittain lain näkökulmasta mitättömiä. Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä toimiville ei selvityksemme mukaan makseta korvausta yli kuusi kuukautta kestävistä kilpailukieltosopimuksista, vaikka laki niin vaatii. Sopimukseen perustuva korvausvelvollisuus ei siis näytä toimivan lainkaan, huomauttaa Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.
Akavan mielestä työsopimuslaissa on säädettävä kaikkiin kilpailukieltoihin lakisääteinen korvaus. Lisäksi Akava vaatii, että työsopimuslaissa on määriteltävä nykyistä selvemmin, että kilpailukieltosopimus on mitätön, jos työntekijällä on samaan aikaan työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia suojaava salassapitosopimus.
– Nämä muutokset kannustaisivat työnantajia valitsemaan, millä sopimusinstrumentilla työsuhteen jälkeistä aikaa halutaan säännellä ja pohtimaan, onko todellista syytä asettaa kilpailukieltoehto tietyn työntekijän työsopimukseen, Vuorenkoski toteaa.
Akava selvitti keväällä 2017 salassapitoehtojen ja kilpailukieltoehtojen käyttöä työsopimusten osana. Yrityksissä työskenteleville akavalaisille suunnattuun kyselyyn vastasi 2 119 vastaajaa.
Tutustu selvitykseen: Kilpailukieltosopimukset akavalaisilla 2017 (pdf) (407.6 KB)
Lue artikkeli: Kysymyksiä ja vastauksia kilpailukieltosopimuksista
Lisätiedot:
Puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717, twitter @SFjder
Vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski, puh. 040 742 6082, twitter @vesavuorenkoski
