Akava: Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeus rakentaa vakaita työmarkkinoita
Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeus on olennainen osa yhdenvertaista työmarkkinajärjestelmää. Verovähennysoikeudesta luopuminen nakertaisi perustaa käytännöltä, jossa palkansaajat sopivat ansiokehityksestä ja muista työssäkäynnin ehdoista työnantajaosapuolen kanssa.
– Yhdessä sopimalla parannamme työelämää, säilytämme yhteiskunnan ilmapiirin vakaana ja vahvistamme luottamusta, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.
– Kun laajat työelämän uudistukset kanavoidaan palkansaajien ja työnantajien sovittaviksi, on mahdollisuus neuvotella yksityiskohdista. Meillä palkansaajaliikkeessä on erittäin vahva ja monipuolinen työelämän asiantuntemus, hän jatkaa.
Jäsenmaksu on tulonhankkimismeno
Samalla kun ammatillisen järjestäytymisen verovähennysoikeus on valtiovallan tarjoama kannuste yhteisien asioiden hoitamiseen työnantajaosapuolen kanssa samassa pöydässä, jäsenmaksu on yksi harvoista kuluista, joka oikeuttaa verovähennykseen.
Löfgren korostaa, että ammattiliiton jäsenmaksu on konkreettinen tulonhankkimismeno siinä missä esimerkiksi työvälineeseen tai ammattikirjallisuuteen käytetty summa.
– Jäsenmaksu on tulonhankkimiseen liittyvä kustannus, sillä ammattiliitot vaikuttavat suoraan muun muassa siihen, miten palkansaajien ostovoima säilyy. Ostovoimaan vaikuttamisen merkitys korostuu erityisesti näinä aikoina, kun hintojen ja korkojen nousulle ei näy loppua, Löfgren kiteyttää.
Löfgren muistuttaa myös, että työnantajaosapuolella on sama oikeus: yritykset voivat vähentää edunvalvontajärjestöjensä jäsenmaksut omassa verotuksessaan.
Ammattiliitot rakentavat hyvinvointia
Tradenomien edunvalvontajohtaja ja Akavan varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula luettelee esimerkkejä työmarkkinaosapuolien aikaansaamista työelämän säädöksistä, joiden puitteissa suomalaista hyvinvointia ja kilpailukykyä rakennetaan.
– Perhevapaat, työttömyysturva, eläkejärjestelmä, työ- ja virkaehtosopimukset, lomarahat, työterveyshuolto. Muun muassa nämä ovat isoja yhteiskunnallisia saavutuksia, joiden taustalla on ammattiliittojen pitkäjänteinen neuvottelutyö.
– Olisi epärealistista sälyttää kaikkea yhteiskuntakehitystä yksin parlamentaarisen järjestelmän hartioille. Työelämän kehittämiseen paras asiantuntemus löytyy edunvalvontayhteisöistä. Vuosikymmenten mittaan liittoihin kumuloitunut tieto ja kokemus ovat pääomaa, jota tarvitaan poliittisessa päätöksenteossa, Rantamaula jatkaa.
Ostovoiman ylläpito on voimalaji
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen raportin mukaan vajaat 55 prosenttia palkansaajista kuuluu ammattiliittoihin. Onko Rantamaula huolissaan, kun samaan aikaan työnantajista omiin liittoihinsa on järjestäytynyt reilut 90 prosenttia?
– En ole huolissani Akavan puolesta, sillä kokonaisjäsenmäärämme kasvaa. Tutkintoihin perustuva liittorakenne, opiskelija- ja nuorisotoiminta, joustavat palvelut ja yhteiskunnan tarpeiden mukaan uusiutuva toimintakulttuuri vetävät eri aloilla ja sektoreilla toimivia palkansaajia Akavan liittoihin.
Akavassa on 36 liittoa, joissa on yli 600 000 jäsentä. Opiskelijajäseniä on yli satatuhatta.
– Koko palkansaajakentän puolesta ja työmarkkinaosapuolten tasavertaisen neuvotteluaseman vuoksi olen tietysti huolissani. Ostovoimaan vaikuttaminen on voimalaji ja kollektiivinen edunvalvonta uniikki tuote, jonka voi saada vain ammattiliitosta, Rantamaula toteaa.
Yksilön ja yhteiskunnan asialla
Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen (YKA) toiminnanjohtaja Simo Pöyhösen mielestä ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeutta ei pidä tuoda valtiontalouden leikkauslistalle.
– Verovähennysoikeuteen kajoamisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Se saattaisi nostaa järjestäytymisen kynnystä ja olisi epäreilua sen vuoksi, että työmarkkinajärjestelmän toinen osapuoli voi jatkossakin vähentää omassa verotuksessaan omien jäsenmaksujensa lisäksi monenlaisia neuvottelumekanismiin liittyviä kuluja.
Pöyhönen haluaa tuoda esiin myös palveluja, joilla yksittäinen ammattiliiton jäsen voi kehittää kompetenssiaan ja kasvattaa työmarkkina-arvoaan. Esimerkiksi viime vuonna YKA:n tarjoamiin uraohjauksiin ja ammatillisiin valmennuksiin osallistuttiin yli tuhat kertaa ja työelämän lakineuvontaa käytettiin yli 2 000 kertaa. Työsopimusneuvontaa hyödynsi reilut 1 100 jäsentä, ja työsuhteisiin liittyvää juridista konsultointia käytti reilut 2 000 ykalaista. Kaikkiaan YKA:ssa on 13 000 jäsentä.
Teksti: Paula Launonen
