Usein kysytyt kysymykset ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kiellosta valtiolla

Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin. Jos et löydä vastausta kysymykseesi, voit kysyä lisätietoa sähköpostitse osoitteesta: jarjestoinfo@talentia.fi

Miksi ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kielto on tarpeen? 1/2

  • Valtion virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa ei saavutettu neuvottelutulosta sopimuskauden päättymiseen 28.2.2025 mennessä.​
  • Valtiotyönantaja ilmoitti 7.3.2025, että se on keskeyttänyt neuvottelut tilanteessa, jossa tammikuun puolivälissä alkaneissa neuvotteluissa on käsitelty vain yksi työnantajan jättämä palkkatarjous.

Miksi ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kielto on tarpeen? 2/2

  • JUKO, PRO ja JHL hakevat valtion palkansaajille yleisen linjan mukaisia palkankorotuksia.
  • Valtion työmarkkinalaitos on tarjonnut henkilöstölle yhteensä 6,3 % korotusta, mikä on selvästi vähemmän kuin yleiseksi linjaksi muodostunut 7,8 %.
  • Ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kielto on yksi toimista, joilla pyritään edistämään neuvotteluratkaisun syntymistä.

Mitä ylityökielto ja saldojen kerryttämisen kielto tarkoittaa? 1/2

  • Kielto tarkoittaa sitä, että työntekijä ei ylitä normaalia säännöllistä työaikaansa (7 h 15 min, 7 h 39 min, 8 h tai jaksotyössä työvuoroluettelon mukainen aika), eli:
    • 1) ei tee ylityötä
    • 2) ei kerrytä liukuvan työajan työaikasaldoa
  • Ylityökielto koskee sekä vuorokautista että viikoittaista ylityötä.
  • Ylityön tekemiseen ei voi sitoutua työsopimuksessa vaan siitä pitää sopia tapauskohtaisesti.

Mitä ylityökielto ja saldojen kerryttämisen kielto tarkoittaa? 2/2

  • Liukuvassa työajassa olevat työntekijät eivät ylitä säännöllistä päiväkohtaista työaikaansa liukuman puitteissa eli eivät kerrytä saldoa
  • Muilta osin työntekijät hoitavat työtehtävänsä normaalisti. Työpaikalle saavutaan ja sieltä poistutaan työvuoroluetteloon merkityn työvuoron mukaisesti.

Mitä vuoronvaihtokielto tarkoittaa?

  • Vuoronvaihtokielto tarkoittaa sitä, että työntekijä ei vaihda työvuoroansa työnantajan määräyksestä.
  • Työntekijä tekee vahvistettuun työvuoroluetteloon merkityn työajan.
  • Jos vuoronvaihto tapahtuu työntekijöiden omasta aloitteesta, vuoronvaihto on poikkeustapauksissa mahdollinen.

Milloin kielto voi alkaa?

  • Työehtosopimukseen tai sen määräykseen kohdistuva ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kielto voi alkaa aikaisintaan valtion virka- ja työehtosopimuskauden päättymisen jälkeen.
    • Nykyinen sopimuspaketti oli voimassa 28.2.2.2025 saakka. Sopimukseton tila alkoi 1.3.2025.
  • JUKO, PRO ja JHL tekevät päätöksen kiellon alkamisesta ja viestivät siitä.
  • Liitot ilmoittavat ja ohjeistavat jäseniä kiellon alkamisesta.

Koskeeko kielto sekä työ- että virkasuhteisia?

  • Ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kielto voi koskea vain työsuhteisia työntekijöitä
  • Lähtökohtana on, että kaikki valtion työsuhteiset kuuluvat kiellon piiriin.
  • Lainsäädäntö ei mahdollista virkasuhteisen henkilön osallistumista ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kieltoon.

Mistä tiedän, onko minulla virka- vai työsuhde?

  • Jos olet työsuhteinen, olet tehnyt työsopimuksen työnantajan kanssa työsuhteesi alussa.
  • Jos olet virkasuhteinen, olet saanut virkasuhteen alussa työnantajalta nimittämiskirjan tai vastaavan.

Tehdäänkö kiellon aikana ne ylityöt, joista on jo sovittu työnantajan kanssa?

  • Jos ylitöistä on sovittu työnantajan kanssa ennen kuin JUKOn, PROn ja JHLn yhteinen ilmoitus ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kiellosta on annettu, tehdään ylityöt sovitun mukaisesti.

Olen työsopimuksella sopinut varallaolosta. Voinko kieltäytyä?

  • Työntekijä voi sitoutua olemaan vapaa-ajallaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Tätä kutsutaan varallaoloksi, jota ei lueta työaikaan. Työntekijää ei voida määrätä varallaoloon, jos siitä ei ole sovittu hänen kanssaan työsopimuksessa tai muuten.
  • Ennen ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kiellon alkua sovitun varallaolon aikana päivystystyö hoidetaan vastaanottamalla puhelut ja vikailmoitukset, mutta itse työhön ryhdytään säännöllisen työajan alkaessa.
  • Jos varallaolosta ei ole aikaisemmin sovittu, ei sellaiseen kannata suostua ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kiellon aikana.

Saako lisätyötä tehdä kiellon aikana?

  • Lisätyötä on esihenkilön määräyksestä säännöllisen työajan lisäksi tehty työ siltä osin kuin se ei ole ylityötä.
  • Mikäli työntekijä on työsopimuksessaan antanut suostumuksen lisätyön tekemiseen, sitoo tämä suostumus myös ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kiellon aikana.
  • Jos lisätyöstä ei ole aikaisemmin sovittu, ei sellaiseen kannata suostua ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kiellon aikana.

Onko osa-aikaisen mahdollista tehdä lisätöitä kiellon aikana?

  • Osa-aikaiset työntekijät voivat tehdä lisätöitä aina täyteen työaikaan saakka. Osa-aikaisten työntekijöiden omassa harkinnassa on se, tekevätkö he lisätyötä vai eivät. Kielto koskee myös osa-aikaisten ylitöitä.
  • Jos työsopimuksella on sovittu lisätöiden tekemisestä, ei lisätöiden tekemisestä voi kieltäytyä ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kiellonkaan aikana.

Koskeeko kielto liukuvaa työaikaa?

  • Liukuvassa työajassa työntekijä itse päättää säännöllisen työajan sijoittamisesta sovittujen liukurajojen sisällä, mutta ylityökiellon voimassa ollessa työaikaa ei pidennetä. Työntekijä tekee siis kiellon aikana enintään säännöllisen työaikansa.
  • Liukumasaldoa ei kerrytetä kiellon aikana.
  • Työnantaja ei saa painostaa tekemään pidempää työpäivää liukuvassa työajassa. Painostusyrityksistä kannattaa ilmoittaa omalle luottamusmiehelle.

Voiko työnantaja yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa?

  • Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon viimeistään viikkoa ennen työvuoroluetteloon merkityn ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen sitä saa muuttaa vain sovittaessa tai perustellusta syystä.
    • Ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kiellon voimassa ollessa työnantajan työvuoroluetteloon esittämistä muutoksista ei tule sopia.
  • Jos työnantaja yksipuolisesti muuttaa työvuoroluetteloa esim. valtion työaikasopimuksen 9 §:n soveltamisohjeen tarkoittamasta perustellusta syystä, tulee työnantajan noudattaa määräystä.
    • Työnantajalta tulee pyytää selvitys perustellusta syystä.
  • Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti pidentää työvuoroa sen jo alettua.

Miten ja kenelle kiellon alkamisesta ilmoitetaan?

  • JUKO , PRO ja JHL ilmoittavat ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kiellon alkamisesta kirjallisesti valtion työmarkkinalaitokselle ja tiedoksi myös valtakunnansovittelijalle (viimeksi mainittuun ei sinänsä ole velvoitetta)
  • Ilmoituksessa kerrotaan kiellon alkamisajankohta sekä onko kielto määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva. Lähtökohtana on toistaiseksi voimassa oleva kielto siihen saakka, kunnes neuvottelutulos valtiolle saadaan aikaan
  • Ilmoituksessa kerrotaan minkä virastojen työsuhteita ja mitä työtehtäviä kielto koskee. Lähtökohtana on, että kielto koskee kaikkia valtion työsuhteisia.
  • Liitot viestivät kiellon alkamisesta omille jäsenilleen.

Milloin toistaiseksi voimassa oleva kielto päättyy?

  • JUKO , PRO ja JHL päättävät yhdessä toistaiseksi voimassa olevan ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kiellon päättymisestä.
  • Ilmoitus kiellon päättymisestä tehdään valtion työmarkkinalaitokselle ja tiedoksi myös valtakunnansovittelijalle.
  • Liitot viestivät päättymisestä omille jäsenilleen.

Koskeeko kielto suojelutyötä?

  • Suojelutyöllä tarkoitetaan sellaista työtä, jonka suorittaminen on välttämätöntä kansalaisten hengen ja terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi tai sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka työtaistelun johdosta erityisesti vaarantuu.
  • Tällä hetkellä voimassa olevia suojelutyötä koskevia säännöksiä sovelletaan ainoastaan virkasuhteisiin. Virkasuhteiset ovat joka tapauksessa ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kiellon ulkopuolella.
  • Työsopimussuhteessa olevaa ei voida määrätä suojelutyöhön.

Miten toimitaan henkeä ja terveyttä uhkaavissa tilanteissa kiellon aikana?

  • Luottamusmiehet voivat neuvotella työnantajan kanssa kiellon ulkopuolelle jäävistä työtehtävistä, joissa henki ja terveys on uhattuna. Samoin voidaan neuvotella sellaisen kiinteän omaisuuden suojelemisesta, joka työtaistelun johdosta erityisesti vaarantuu.
  • Ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kiellon johdosta kenenkään henki ja terveys eivät saa vaarantua. Näissä tilanteissa on syytä olla yhteydessä omaan luottamusmieheen.

Koskeeko kielto hätätyötä?  1/2

  • Ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kielto ei koske työaikalain 19 §:n tarkoittamaa hätätyötä, joten hätätyötä voi tehdä myös kiellon aikana.
  • Työnantajan pitää ilmoittaa hätätyöstä työsuojeluviranomaiselle ja Aluehallintovirastoon. Mikäli työnantaja vetoaa hätätyöhön, on työntekijän pyydettävä tästä kirjallinen ilmoitus.
  • Hätätyö voi tulla kyseeseen esimerkiksi luonnonkatastrofin tai suuronnettomuuden yhteydessä. Tällöin kyse on ennalta-arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta ilmoitettu työtaistelu ei täytä hätätyön tunnusmerkkejä.

Koskeeko kielto hätätyötä?  2/2

  • Valtion työaikasopimuksen 25 §:ssä määritelty hälytysluonteinen työ on eri asia kuin työaikalain 19 §:n mukainen hätätyö.
  • Hälytysluonteiseen työhön ei voi määrätä, vaan siihen kutsutaan ja kutsusta voi myös kieltäytyä.

Koskeeko kielto pääluottamusmiehiä, luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja?

  • Työsuhteiset pääluottamusmiehet, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut osallistuvat ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kieltoon kuten muutkin työsuhteiset työntekijät, elleivät JUKO , PRO ja JHL ole rajanneet heitä kiellon ulkopuolelle.

Koskeeko kielto myös työharjoittelussa olevia opiskelijoita?

  • Oma oppilaitoksesi ohjeistaa opintojen suorittamisesta työtaistelun aikana ja oma liittosi ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kieltoon liittyvissä asioissa.                         
  • Jos työtehtäväsi ovat kiellon piirissä ja olet työsuhteessa harjoittelupaikkaasi, otat osaa kieltoon.
  • Jos työtehtäväsi ovat kiellon piirissä, mutta et ole työsuhteessa työnantajaasi, et ole mukana kiellossa.

Ottavatko esihenkilöt osaa kieltoon?

  • Työsuhteiset esihenkilöt ottavat osaa ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kieltoon.
  • Virkasuhteiset esihenkilöt eivät ota osaa ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kieltoon.
  • Työnantaja saattaa yrittää painostaa työsuhteisia esihenkilöitä jäämään kiellon ulkopuolelle. Jokaisella työsuhteisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus osallistua liiton määräämään kieltoon. Mahdollisista painostusyrityksistä kannattaa ilmoittaa omalle luottamusmiehelle.

Voiko työnantaja rangaista kieltoon osallistumisesta?

  • Työnantaja ei saa rangaista työntekijää ylityö-, vuoronvaihto- ja saldojen kerryttämisen kieltoon osallistumisesta.
  • JUKO , PRO ja JHL kantavat kaiken vastuun kaikista tekemistään työtaistelupäätöksistä.

Oletko jo Talentian jäsen?

Jos et vielä kuulu Talentiaan, sosiaalialan korkeakoulutettujen ikiomaan ammattijärjestöön, liity nyt!

Sinua saattaa kiinnostaa myös