Vuosiloma ja muut vapaat

Vuosiloman kertymiseen vaikuttaa palvelussuhteen pituus, lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä, hyväksytyn työkokemuksen määrä ja noudatettava työehtosopimus. Vuosiloman ajalta maksetaan vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka.

Loman kertymisvuosi on aina 1.4.–31.3. Tältä ajalta kertynyt vuosiloma pidetään pääsääntöisesti sitä seuraavana kesänä.

Kaikissa palvelussuhteissa kertyy vuosilomaa, mutta se voi kertyä eri tavalla eikä aina kokonaisina vapaapäivinä. Jos työntekijä on kokoaikainen kuukausipalkkainen, vuosilomaa kertyy 2, 2,5 tai 3 vuosilomapäivää kuukaudessa tai työehtosopimuksen mukaisesti hieman enemmän.

Jos työntekijä on työssä muulla kuin viikko- tai kuukausipalkalla ja työskentelee alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa, vuosiloma maksetaan prosenttiperusteisesti rahana.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Miten lomat kertyvät?
Mitä tarkoitetaan lomakorvauksella ja lomarahalla?
Miten loman ajankohta määräytyy?
Miten perhevapaita voi käyttää?
Ansiot ja etuudet perhevapaiden aikana?
Mitkä ovat vapaasta ilmoittamisen määräajat?

Miten lomat kertyvät?

Jos työsuhde on 31.3. kestänyt alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on 31.3. jatkunut yli vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

• Kuntatyönantajilla (Kvtes) lomakertymä katsotaan taulukoista. Loman määrä katsotaan siitä vuosilomataulukosta, jonka ehdot täyttyvät. Loman enimmäismäärä on 38 vuosilomapäivää, kun työntekijä on ollut työssä koko lomankertymisvuoden ja hänellä tarkasteluajakohtana 31.3. on yli 15 vuotta hyväksyttyä työkokemusta.
• Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa vuosilomaa yleisimmin kertyy 2,5 päivää kuukaudessa eli 30 päivää vuodessa. Jos työntekijä ei ole ollut 31.3. vuotta töissä, kertymä on 2 päivää kuukaudessa. Jos työntekijällä on hyväksyttyä työkokemusta yli 15 vuotta, kertymä on 3 päivää kuukaudessa. Mahdolliset puolikkaat päivät pyöristetään ylöspäin esimerkiksi 7,5 -> 8 vuosilomapäivää.

Vuosiloman kertymiseen vaikuttaa palvelussuhteen pituus, lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä, hyväksytyn työkokemuksen määrä ja noudatettava työehtosopimus.

Lisäksi työntekijällä on oikeus saada kolme ylimääräistä vuosilomapäivää, jos hänellä on joko vähintään 10 vuotta hyväksyttyä työkokemusta tai 31.3. hän on ollut tämän työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta. Edellytyksenä ylimääräisille vuosilomapäiville on, että työntekijä on kyseessä olevana lomanmääräytymisvuonna ansainnut vuosilomaa vähintään kuudelta kuukaudelta. Näistä ylimääräisistä vuosilomapäivistä ei makseta lomarahaa.

Mitä tarkoitetaan lomakorvauksella ja lomarahalla?

Lomakorvaus:

• Jos vuosilomaa ei pysty tai ehdi pitää vapaana palvelussuhteen aikana tai vuosilomaa kertyy prosenttiperusteisesti (katso loman kertyminen yllä), se maksetaan työntekijälle rahana. Tätä nimitetään lomakorvaukseksi. Lomakorvaus maksetaan viimeistään palvelussuhteen päättyessä.
• Myös työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus, mikäli hän ei ole ehtinyt tai voinut pitää lomaansa palkallisena vapaana.
• Työntekijälle ei kerry vuosilomaa osa-aikatyössä, jos työtä on joko alle 14 päivää tai alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Tällöin työntekijällä on kuitenkin oikeus vapaaseen ja siitä maksettavaan lomakorvaukseen. Lomakorvaus vastaa palkkaa, jonka työntekijä saisi ollessaan vuosilomalla.
• Kuntatyönantajilla (Kvtes) tai Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa lomapäivän arvo on sama, pidettiinpä se lomana tai maksettiin lomakorvauksena. Avaintes:ssa vuosiloma kannattaa pitää vapaana, koska lomakorvaus on pienempi. Huomaathan, että lomakorvaus on eri asia kuin työehtosopimuksen perusteella palkan päälle maksettava lomaraha. 

Lomaraha:

• Oikeus lomarahaan voi perustua työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettavaan käytäntöön tai työsopimukseen. Muutoin työntekijällä ei ole oikeutta saada lomarahaa.
• Työehtosopimuksissa on tavallisesti sovittu, että työntekijälle maksetaan lomarahana puolet hänen vuosilomansa palkasta.

Miten loman ajankohta määräytyy?  

Suurin osa vuosilomasta pidetään kesällä lomakaudella ajalla 2.5.–30.9. Yleensä viikko pidemmästä vuosilomasta jätetään pidettäväksi ns. talvilomana ennen seuraavan huhtikuun loppua. Keväällä työnantajan tulisi kysyä työntekijän lomatoiveet ja ottaa ne mahdollisuuksien mukaan huomioon lomia määrätessään. Jos työpaikan kaikki kymmenen työntekijää haluavat lomansa heinäkuussa ja tämä ei ole toiminnan kannalta mahdollista, työnantaja saa määrätä lomien ajankohdat esimerkiksi porrastetusti touko–syyskuulle, kunhan kohtelee työntekijöitä tasapuolisesti (esim. se, joka sai lomansa nyt heinäkuussa, saa loman seuraavana kesänä muuna ajankohtana).

Työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia vuosiloman ajankohdasta. Vuosiloma voidaan sopia pidettäväksi sen vuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ennen seuraavan lomakauden alkua siis esimerkiksi kesän 2022 loma ajalle 1.1.2022–30.4.2023. Vuosiloman ottamisesta useampana jaksona tai yksittäisinä päivinä voidaan myös sopia.

Työntekijän ei ole pakko suostua sopimaan vuosiloman pitämisestä työehtosopimuksesta poikkeavasti.  

Kesäloma ja talviloma on annettava pääsääntöisesti yhdenjaksoisina. Jos työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä tai työntekijä ja työnantaja näin sopivat, vuosiloma voidaan jakaa kahden viikon yhdenjaksoiseen aikaan ja loput voidaan pitää yhdessä tai useammassa osassa.  

Kuntatyönantajilla (Kvtes) voidaan sopia myös 10 vuosilomapäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä (seuraavan vuoden 30.9. päivään mennessä, tämä on eri asia kuin säästövapaa) tai 20 vuosilomapäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana, kun siitä sovitaan kirjallisesti (tähän voi käyttää enintään viisi vuosilomapäivää). Kausiluonteisessa työssä kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana.  

Perhevapaat

Perhevapaiden tarkoituksena on lähes aina oman lapsen hoitaminen. Pakottava perhesyy voi kuitenkin tarkoittaa muutakin perhettä kohdannutta äkillistä tapahtumaa, joka vaatii työntekijän läsnäoloa.

Perhevapaita voivat käyttää lapsen kanssa samassa taloudessa asuvat vanhemmat. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on myös lapsen sillä vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa.

Perhevapaita ovat: äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, hoitovapaa, osittainen tai tilapäinen hoitovapaa, pakottava perhesyy tai määräaikainen poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi.

Työntekijällä on oikeus perhevapaisiin, kunhan hän ilmoittaa vapaasta työnantajalle laissa säädetyllä tavalla.

Osittaisen hoitovapaan osalta työnantaja voi tietyissä erityistapauksissa kieltäytyä antamasta vapaata.

Ansiot ja etuudet perhevapaiden aikana

Työnantajalla ei ole lain mukaan velvollisuutta maksaa palkkaa perhevapaiden ajalta. Monissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu palkan maksamisesta muun muassa äitiysvapaan ja lapsen äkillisestä sairastumisesta johtuvien lyhytaikaisten poissaolojen eli tilapäisen hoitovapaan ajalta.

Lapsen syntyessä ja kasvaessa vanhemmilla on oikeus erilaisiin Kelan maksamiin etuuksiin. Jos työnantaja maksaa vapaalla olevalle työntekijälleen vapaiden ajalta palkkaa ja lomapalkkaa tai lomakorvausta, voi työnantaja hakea niistä korvausta Kelasta. Kattavan tietopaketin perhevapaista ja niiden aikana maksettavista etuuksista saat Kelan verkkosivuilta osoitteesta http://www.kela.fi/perhevapaat .

Vapaasta ilmoittamisen määräajat

Vapaan käyttämisestä on ilmoitettava työnantajalle työsopimuslain mukaisia ilmoittamisaikoja noudattaen. Vapaan päätyttyä työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä.  Jos tällaista työtä ei enää ole tarjolla, hänelle on tarjottava muuta aikaisempaa vastaavaa työtä. Työntekijää ei saa irtisanoa raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että hän on ilmoittanut käyttävänsä perhevapaita tai on perhevapaalla.

Jos työntekijä ja työnantaja eivät toisin sovi, perhevapaan voi keskeyttää tai sen ajankohtaa siirtää ainoastaan perustellusta syystä. Yleensä tämä edellyttää, että lapsen hoitojärjestelyt muuttuvat  merkittävästi.