Valaistus
Työpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja työntekijöiden tarpeiden mukainen sopiva ja riittävän tehokas valaistus, josta mahdollisuuksien mukaan osan tulisi olla luonnonvaloa. Yksilölliset ominaisuudet ja ikä vaikuttavat siihen, että työntekijöillä on erilaisia valaistusvoimakkuuteen, häikäisyn estoon ja valon väriin liittyviä tarpeita. Heikko, epätasainen tai häikäisevä valaistus lisää tapaturmariskiä työpaikoilla. Valaistuksen laadun parantaminen on helppo keino parantaa työympäristöä.
Vapaa-aika
Jokaiselle on taattava oikeus todelliseen vapaa-aikaan, riittävään palautumiseen ja lepoon. Vapaa -ajan käytöstä on saatava päättää ilman työpaineita, eikä vapaa-aikaa ole tarkoitettu työtehtävien suorittamiseen. Työaikaratkaisuilla on olennainen merkitys työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, jota koskevat tarpeet vaihtelevat yksilöittäin iän, perhesuhteiden, terveydentilan ja muiden henkilökohtaisten seikkojen vuoksi. Tarpeiden kartoituksella ja työaikojen hyvällä suunnittelulla voidaan edistää työntekijöiden työkykyä ja työtyytyväisyyttä sekä työn tuloksellisuutta.
Varhainen tuki
Työkyvyn johtaminen perustuu työpaikalla sovittuihin käytäntöihin, joista sovitaan selkeästi johdon, henkilöstöhallinnon ja työntekijöiden kesken. Työterveyshuolto toimii työpaikan tukena työkykyasioissa. Pelkkä ohjeistus tai malli ei kuitenkaan riitä, vaan esimiehet tarvitsevat konkreettisia työvälineitä työkyvyn tukemiseen. Varhainen tuki -toimintamalli on väline, jolla voidaan tukea yksittäisen työntekijän työssä selviytymistä. Malli kunnioittaa yksilöä ja vahvistaa työyhteisöä. Se luo pelisäännöt työpaikan (työntekijä ja esimies) ja työterveyshuollon väliselle nk. kolmikantayhteistyölle. Toimintamalli ja siihen liittyvät lomakkeet toimivat hyvin myös työkuormituksen arviointivälineinä. Onnistuessaan varhainen työkyvyn tukeminen – työhyvinvointivaikutusten lisäksi – vähentää sairauspoissaoloja ja uudelleensijoituksen tarvetta.
Vuosiloma
Vuosilomajärjestelmän tärkeimmät tavoitteet ovat työntekijöiden työsuojelu ja työssä jaksamisen edistäminen. Työnantajan vastuulla on työn organisointi siten, että työntekijä voi käyttää vuosilomansa ja muun vapaa-aikansa tarkoituksenmukaisesti lepoon ja virkistäytymiseen. Vuosilomalain mahdollistamia joustoja ei saa käyttää vastoin tätä tarkoitusta. Lue lisää:
- Työsuojeluhallinto: Vuosiloma
Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä (työnantajansa kanssa tekemän sopimuksen mukaisesti) vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta, ja jossa työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorotteluvapaajärjestelmä on joustava tapa irrottautua työelämästä ja edistää työssä jaksamista. Lisäksi se kannustaa jatkamaan työssä eläkeikään asti. Vuorotteluvapaasta on säädetty vuorotteluvapaalaissa (1305/2002). Ohjeet vuorotteluvapaan hakemiseen ja lisätietoa Työttömyyskassojen yhteistyöjärjestö TYJ:n sivuilta > Vuorotteluvapaa
Vuorotyö
Vuorotyöhön liittyvät muutokset unessa ja uni-valve rytmissä kuormittavat elimistöä tavallista enemmän, ja epäsäännölliset työajat voivat vaikuttaa haitallisesti myös sosiaaliseen elämään ja sen myötä jaksamiseen. Epäsäännöllisiä työaikoja tekevillä on todettu enemmän stressiä, hermostuneisuutta ja kroonista väsymystä kuin päivätyöntekijöillä. Eniten oireita on niillä, joiden vuoroihin kuuluu yötyötä. Jaksamisen ja terveyden kannalta olennaisia ovat riittävä uni, säännölliset ja terveelliset ateriat, liikunta ja muut terveelliset elämäntavat. Säännölliset terveystarkastukset saattavat toimia terveyshaittojen ennaltaehkäisijänä.
- Työterveyslaitoksen ohjeita epäsäännöllisen työn parempaan hallintaan
Väkivallan uhka
Ylityö
Ylityö on työtä, joka tehdään säännöllisen työajan enimmäismäärän yli. Ylityöstä on sovittava tapauskohtaisesti. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä ylityön tekemisestä. Viranhaltija ei saa kieltäytyä ylityöstä tai lisätyöstä, jos sen tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä.
Yhdenvertaisuus
Työsopimuslaki kieltää syrjinnän ja edellyttää tasapuolista kohtelua. Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Työnantajan on noudatettava syrjintäkieltoa myös työhönottotilanteessa. Yleinen yhdenvertaisuuslaki koskee työelämän alueella mm. työhönottoperusteita, työoloja, työehtoja, henkilöstökoulutusta ja uralla etenemistä. Lakia sovelletaan työ- ja virkasuhteessa sekä myös muissa työntekotilanteissa esim. työharjoitteluun. Työ- ja julkisoikeudellisissa palvelussuhteissa työsopimus- ja yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Valvonta koskee kaikkien kiellettyjen syrjintäperusteiden perusteella tapahtuvaa syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta valvovat työelämän ulkopuolella tapahtuvaa etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää.
