Työturvallisuuslain 33 §:n mukaan työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa ja työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Ilmastoinnilla tarkoitetaan huoneilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden ja ilman liikkeen hallintaa tulo-, poisto- tai kierrätysilmaa käsittelemällä. Ilmanvaihdon riittävä tehokkuus edellyttää yleensä koneellista ilmanvaihtoa, jos työtiloissa syntyy tai esiintyy ilman epäpuhtauksia tai lämpökuormia. Lue lisää:

Ks. ergonomia, näyttöpäätetyö

Työssä jaksamisen edellytys on tasapaino työntekijän voimavarojen ja työtehtävien vaatimusten välillä. Epätasapaino voi aiheuttaa työuupumusta, joka pitkittyessään heikentää työkykyä ja voi pahimmillaan  johtaa työkyvyttömyyteen. Jaksaminen koostuu monista tekijöistä. Työnteko pitäisi organisoida siten, ettei se rasita työntekijää kohtuuttomasti: jatkuva kiire ja säännölliset ylityöt väsyttävät osaavan ja työhönsä pätevän työntekijänkin. Myös huono työilmapiiri voi uhata työntekijöiden työhyvinvointia. Töissä jaksamiseen on mahdollista vaikuttaa monenlaisilla toimenpiteillä. Ks. Kiila-kuntoutus.  Tutustu myös Talentian Hyvän työpaikan kriteereihin.

Kosteusvauriolla tarkoitetaan kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaaleissa tai selvästi havaittavaa jälkeä pinnoitteessa. Mikäli kosteusvauriota ei korjata ja sen syytä poisteta, kosteusvaurio johtaa kaikissa rakennusmateriaaleissa mikrobien kasvuun, jotka aiheuttavat terveyshaittoja. Oireilu ja taudinkuva saattaa olla hyvin moninainen, minkä johdosta terveysongelmien ja homevaurioiden yhteyttä tai yhteyden puutetta voi olla vaikea osoittaa. Pahimmillaan homesienet aineenvaihduntatuotteineen voivat aiheuttaa pitkäaikaisessa altistuksessa ammattitaudin. Työntekijöiden oikeusturva edellyttää, että altistumisen tausta selvitetään mahdollisimman perusteellisesti. Mahdollisessa ammattitautitutkimuksessa ammattitauti voi jäädä varmistumatta, jos tätä taustaa (työperäinen) ei ole selvitetty. Työnantajalla on velvollisuus ottaa yhteys kiinteistön omistajaan tai isännöitsijään heti, kun rakennuksessa havaitaan ongelmia (esim. huono ilmanvaihto, pintamateriaalien muutokset) ja vaatia korjauksia. Työnantajan tulee selvittää yhdessä työsuojeluorganisaation, työterveyshuollon tai muiden asiantuntijoiden kanssa työpaikalla esille tulleet ongelmat. Jos tämä ei onnistu kohtuulliseksi katsottavassa ajassa, on työsuojeluviranomaisen (aluehallintovirasto) puututtava asiaan. Tällöin menettelytavat määräytyvät työsuojelun valvontalain perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut valvontaohjeen kosteus- ja homevaurioiden valvonnasta.

Peruspalveluiden laadunarvioinnissa tulee huomioida olemassa oleva lainsäädäntö, valtakunnalliset suositukset sekä hyvä hoitokäytäntö. Toimiva laadunhallintajärjestelmä edellyttää palvelutarpeen ja – laadun arviointia, palvelukohtaisia laatukriteereitä ja säännöllisen palautteen pohjalta tapahtuvaa laadun seurantaa ja vaatimusten uudelleen arviointia. Laatuvaatimukset suojelevat sekä asiakasta että työntekijää. Mikäli työntekijä ei pysty työolosuhteista johtuvista syistä (asiakasmäärät, työvälineet) yltämään asetettuihin laatuvaatimuksiin tulee tämä tuoda työnantajan tietoon. Valtakunnallisissa laatusuosituksissa korostuu oikeudenmukaisuusperiaate, jonka mukaan palvelujen saatavuuden on oltava kaikille samanlainen. Perustuslaki edellyttää, että kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Lue lisää:

Liikunnalla on keskeinen rooli työ- ja toimintakykyä uhkaavien tai heikentävien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Liikunta vahvistaa sekä fyysisiä että psyykkisiä voimavaroja ja vähentää sairastumista. Työnantaja voi tukea liikkumista esimerkiksi tarjoamalla liikuntaseteleitä tai muita liikuntaetuja, järjestämällä taukoliikuntaa ja liikuntapäiviä, tukemalla työmatkapyöräilyä (työsuhdepolkupyörä, pyörien säilytystilat, suihku- ja pukeutumistilat) sekä tarjoamalla mahdollisuuden käyttää työaikaa liikkumiseen. Työterveyslaitos: liikunnan merkitys työterveyteen.

Liikuntaseteli on työnantajan työntekijöilleen tarjoama henkilöstöetu hyvinvoinnin edistämiseksi. Setelillä työntekijät voivat ostaa liikuntapalveluita. Liikuntaseteli on tuloverolain mukaan verovapaa henkilöstöetu, mikäli se on kaikkien yrityksessä työskentelevien käytettävissä ja setelinkäyttäjästä voidaan varmistua liikuntapaikan kassalla.

Lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei kuitenkaan ylitä lain mukaista säännöllistä työaikaa. Lisätyöstä on sovittava. Lisätyöstä maksetaan vähintään samaa palkkaa kuin säännöllisestä työajasta. Lue lisää:

Työntekijöiden edustajana työpaikalla toimii työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusmies. Hänen tehtävään on toimia neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työnantajien ja työntekijöiden välillä. Luottamusmiehen koulutus- ja ajankäyttöoikeuksista on sovittu työehtosopimuksissa. Lue lisää Talentian sivuilta: luottamusmiehet .

Siirry lukemaan muita aakkosia

• A-D
• E-H
• I-L
• M-P
• Q-T
• U-Ö