Ergonomian avulla työ, työvälineet, työympäristö ja muu toimintajärjestelmä sopeutetaan vastaamaan ihmisen yksilöllisiä ominaisuuksia ja tarpeita. Ergonomian avulla parannetaan ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa. Työturvallisuuslain 24§ edellyttää työnantajaa huolehtimaan siitä, että työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet valitaan, mitoitetaan ja sijoitetaan ergonomisesti asian mukaisella tavalla työn luonne ja työntekijän yksilölliset ominaisuudet huomioiden. Työterveyslaitoksen kokoama Työkykyinen työntekijä -sivusto tarjoaa alakohtaista ergonomiatietoa mm. päivähoitoon, toimisto- ja tietotyöhön sekä terveydenhuoltoon.

Esteettömyys perustuu yhdenvertaisuuteen, jota Suomen lainsäädäntö edellyttää. Esteettömyys tarkoittaa yleensä parempia ratkaisuja kaikille. Työelämän esteettömyys mahdollistaa osatyökykyisten ihmisten osallistumisen työelämään ammattitaitonsa ja edellytystensä mukaisesti. Esteettömällä työpaikalla työtilat ovat helposti muunneltavat erilaisia käyttäjiä ajatellen, työvälineet ovat helppokäyttöisiä ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Työn organisoinnissa huomioidaan työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet, ja erityisjärjestelyt ovat osa työpaikan normaalia toimintaa. Esteettömällä työpaikalla kaikki työntekijät ovat tasa-arvoisia ja jokainen saa apua tarvittaessa. Katso lisää Työterveyslaitoksen sivuilta tästä.

Epäasiallinen kohtelu on yleisen hyvän tavan vastaista, työhön sopimatonta ja sitä häiritsevää käyttäytymistä. Työturvallisuuslaissa työpaikalla tapahtuvasta huonosta kohtelusta käytetään termejä häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu voivat ilmetä esimerkiksi kiusaamisena, seksuaalisena häirintänä tai työnantajan työnjohtovaltuuksien ylittämisenä. Kiellettyä häirintää on sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa turvallisuudelle tai terveydelle. Epäasiallista kohtelua on loukkaava käytös sanoin, toimin tai asentein, henkilön työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu sekä henkilön mustamaalaaminen, asiaton nimittely tai eristäminen työyhteisöstä. Häirintä voi ilmetä myös sopimusehtojen laittomina muutoksina. Jos työnantaja ei lopeta häirintää ja työntekijä saa häirinnästä haittaa terveydelleen, työnantajaa voidaan syyttää työturvallisuuden laiminlyömisestä, jopa työturvallisuusrikoksesta. Jos työpaikalla ei ryhdytä toimenpiteisiin häirinnän lopettamiseksi, tai toimenpiteet eivät ole auttaneet, voidaan tietoa ja apua pyytää työsuojeluviranomaiselta. Työsuojeluhallinto : Työturvallisuuslaki 28§ .  Vastuut työsuojelussa.

Hajusteet työpaikalla voivat olla haitta yliherkkyysoireista kärsiville mutta myös muille tilojen käyttäjille. Huomaavainen työtoveri ottaa asian vakavasti, jos tieto oireilusta tulee ilmi. Päätöksen oman terveysasiansa julkistamisesta tekee asianomainen itse. Jos kertominen ei johda hajusteiden käytön välttämiseen, työpaikan työsuojelu on velvollinen reagoimaan. Työpaikalla noudatettavista pelinsäännöistä tulee sopia työsuojelutoimikunnassa. Vastuu työntekijöiden työterveydestä ja turvallisuudesta on työnantajalla, joka kuulee tällaisessa asiassa työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon näkemyksen ja ryhtyy toimenpiteisiin. Hajusteista aiheutuva oireilu on työpaikan sisäilmaan liittyvä asia ja kuuluu työsuojelun hoidettavien asioiden piiriin. Allergia- ja astmaliitto

Pysyvissä työpaikoissa tulee olla henkilöstötilat, jollaisiksi luetaan puku-, pesu-, wc- ja ruokailutilat. Niihin on päästävä työtiloista helposti ja turvallisesti ilman kiertoteitä. Ruokailuun tarkoitetun tilan tulisi olla vain ruokailua varten ja sen on sijaittava sellaisessa paikassa, että kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus käyttää sitä ruokailutauon aikana. Työntekijöille on järjestettävä erityisiä lepohuoneita tai oleskelutilaa, mikäli heillä ei ole mahdollisuutta viettää lepo- ja odotusaikoja työhuoneessa. Henkilöstötiloista säädetään Työturvallisuuslaissa 23.8.2002/738, 48 §.

Ks. kohta epäasiallinen kohtelu

• A-D
• E-H
• I-L
• M-P
• Q-T
• U-Ö