Talentian tavoitteet sopimusneuvotteluissa 2025

Talentia ajaa alan korkeakoulutetuille työn vastuuta ja osaamista vastaavaa palkkaa, sanoo stop työajan pidentämiselle ja vaatii henkilöstön edustajien, kuten luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen, aseman vahvistamista. Myös varhaiskasvatuksen sosionomien asema tulee tunnustaa, ja TE-palveluissa työskentelevien työehdoista on pidettävä kiinni.   

Talentian neuvottelutavoitteet on jaettu neljään kohtaan.   

1. Vastuulla on hintansa – maailman vaikein työ vaatii vahvimmat osaajat 

Alan ammattilaisten palkkauksen on vastattava työn vastuuta ja osaamista. Talentia vaatii kunnollista palkkaa niille, joiden työ on yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta korvaamatonta: 

• Palkankorotusten tulee olla yleiskorotus- ja prosenttiperusteisia. 
• SOTE-sopimuksen palkkausjärjestelmäuudistus on toteutettava huolellisesti, sillä sen vaikutukset ovat kauaskantoisia. Palkkaan vaikuttavina tekijöinä on huomioitava alan erityispiirteet, muun muassa lisäkoulutukset.  
• Kuntiin ja hyvinvointialueille sovitun palkkaohjelman tulee jatkua vuoteen 2027, eikä sitä tule irtisanoa.

2. Ei minuuttiakaan pidempää työaikaa – työn kuormittavuus on jo äärirajoilla

Kuormittava työ tarvitsee rajat. Talentia seisoo vankasti sen takana, ettei alan työaikoja venytetä. Jotta alan ammattilaiset voivat palautua, nykyiset työaikamuodot on säilytettävä ennallaan: 

• SOTE-sopimuksen nykyiset työaikamuodot on säilytettävä – alan kuormitus on jo äärirajoilla, palautumiseen tarvitaan aikaa. Työaikaan liittyviä kysymyksiä onkin arvioitava alan pito- ja vetovoiman näkökulmasta, sillä se on myös työnantajien etu.   
• Työajalla on voitava ruokailla joutuisasti. Sosiaalialan työssä ei usein käytännössä ole mahdollista poistua työpaikalta työajalla, mutta ruokataukoa ei silti lasketa työajaksi.   
• Liukuvan työajan sääntöjä tulee tarkentaa, jotta esimerkiksi työaika- ja ylityökorvaukset maksetaan oikein. Liukuvaan työaikaan on sisällytettävä myös viikoittaisen ylityön käsite.   

3. Kunta-alan ammattilaisille arvoa

Talentia vaatii kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä työskenteleville ammattilaisille tunnustusta ja arvoa. Varhaiskasvatuksen sosionomeille (KVTES liite 5) on maksettava asianmukaista palkkaa ja TE-henkilöstön työehtojen toteutumisesta on pidettävä kiinni:  

• Varhaiskasvatuksen sosionomin asema tunnistetaan ja heidän palkkansa nostetaan oikeudenmukaiselle tasolle.   
• Varhaiskasvatuksen sosionomeille varataan aikaa ryhmän toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin sekä monialaiseen yhteistyöhön.    
• Työ- ja elinkeinopalveluissa (TE-palvelut) työskentelevä henkilöstö siirtyy vuoden 2025 alussa valtiolta kunnille. TE-henkilöstön työehtojen toteutuminen – kuten palkkaus, työaika, etätyö ja mahdollisuudet luottamusmiestoimintaan – on otettava täsmävalvontaan ja epäkohtiin puututtava hanakasti.   

4. Henkilöstön edustaja ei ole sivustakatsoja – työntekijöiden ääni kuuluviin

Päätöksenteko tarvitsee henkilöstön näkemyksiä. Henkilöstön edustajien, kuten työsuojeluvaltuutettujen ja luottamusmiesten, asemaa on vahvistettava ja korvausten tulee olla asianmukaisia: 

• Henkilöstön ääni kuuluu päätöksenteossa, kun heidän edustajillansa on todellista valtaa. Tämän vuoksi henkilöstön edustajille on annettava aito mahdollisuus vaikuttaa työpaikan päätöksentekoon, ja heidän tulee saada myös riittävästi aikaa henkilöstöasioiden hoitamiseen.   
• Luottamusmiesten palkkion tulee olla oikeassa suhteessa tehtävän vaativuuteen.   
• Edustustehtävistä maksettavien korvausten tulee olla asianmukaisia.   

Talentian mukaan on myös olennaista, että kielilisät laajennetaan koskemaan muitakin kieliä kuin suomea, ruotsia ja saamea. Naisvaltaisella sosiaalialalla ilmenee seksuaalista häirintää, minkä vuoksi häirinnästä johtuva poissaolo on saatava osaksi sopimusta. Talentian mukaan on niin ikään tärkeää, että hedelmöityshoidosta johtuva poissaolo muutetaan palkalliseksi.  

Lisäksi Talentia painottaa, että esihenkilöt tarvitsevat tukea työhönsä, jotta heillä on valmius puuttua työntekijöiden jaksamiseen liittyviin ongelmiin jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työpaikoilla on lisättävä työpaikkojen ja työterveyshuollon osaamista tunnistaa haitallinen henkinen kuormitus.