Täydennyskoulutus

Uuden oppiminen auttaa työntekijää ylläpitämään ja kehittämään omaa osaamistaan. Osaamisen päivittämisellä on mahdollista vastata entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja muutoksiin toimintaympäristössä. Kun oppii uutta, myös oma työmarkkoina-asema paranee.

Täydennyskoulutus antaa henkilöstölle mahdollisuuden kehittää osaamistaan ja työtaitojaan sekä parantaa työn hallintaa ja ammatillista sekä monialaista yhteistyötä.

Mitä laki sanoo täydennyskoulutuksesta?

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (57/2024) sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta on tullut voimaan 1.4.2024. Asetuksella säädetään täydennyskoulutuksen laadusta, määrästä, arvioinnista ja seurannasta.

Asetus perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin (612/2021) ja täsmentää sitä. Järjestämislain mukaan (59 §) hyvinvointialueen tulee seurata  oman sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstönsä ammatillista kehittymistä. Lisäksi hyvinvointialueen on seurattava sen yksityisiltä palveluntuottajilta hankkimien palvelujen henkilöstön ammatillista kehittymistä. Lisäksi on huolehdittava siitä, että henkilöstö osallistuu riittävästi oman alansa täydennyskoulutukseen.

Koulutuksessa on otettava huomioon henkilöstöön kuuluvien peruskoulutuksen pituus, työn vaativuus ja tehtävien sisältö. Mikäli työntekijöiden tehtäviä ja vastuita muutetaan, on se otettava huomioon täydennyskoulutusta järjestettäessä.  

Uusi asetus täydentää myös sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa (5 §) säädettyjä niin työnantajille kuin ammattihenkilöille itselleen säädettyjä velvollisuuksia ammattitaidon ylläpitämiseen ja osaamisen kehittämiseen.  

Valtion budjetista ei ole osoitettu eri työnantajille erillistä rahoitusta täydennyskoulutuksen järjestämiseen, vaan rahoitusvastuu on työnantajilla. Esimerkiksi hyvinvointialueiden on katettava se muusta rahoituksestaan.  

Koulutuksen laadun edellytykset 

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävällä ja kehittävällä täydennyskoulutuksella tulee edistää henkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä sekä turvata asiakas- ja potilasturvalliset ja vaikuttavat palvelut.

Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan aiempaa osaamista, koulutusta tai pätevyyttä täydentävää ja ajanmukaistavaa koulutusta.

Täydennyskoulutuksella ei siten tarkoita esimerkiksi tavallista perehdytystä.  

Täydennyskoulutus liittyy kiinteästi työtehtäviin ja niiden kehittämiseen. Täydennyskoulutuksessa on otettava huomioon niin henkilöstön yksilölliset kuin eri ammattiryhmien koulutus- ja osaamistarpeet. Täydennyskoulutusta voidaan tarjota esimerkiksi muuttuvien tehtävänkuvien ja vastuiden vaatimaan osaamiseen sekä henkilöstön tehtäväjaon tarkoituksenmukaiseen kehittämiseen tai uudenlaisiin tehtävänkuviin liittyvään osaamiseen. Täydennyskoulutuksessa on lisäksi otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio.  

Täydennyskoulutuksen on pohjauduttava suunnitelmaan. Suunnitelman on tuettava henkilöstölle asetettuja täydennyskoulutuksen tavoitteita ja sen on kiinnityttävä myös osaksi laajempia jatkuvan oppisen rakenteita.  

Täydennyskoulutusta oltava riittävästi  

Täydennyskoulutuksen määrän on oltava riittävä henkilöstön osaamistarpeiden, koulutuksen tavoitteiden sekä laadun varmistamiseksi. Koulutuksen vähimmäis- tai enimmäismääristä ei ole säädetty. Myöskään täydennyskoulutuksen järjestämistavoista, kestosta, toteutustavoista tai toteuttajista ei ole erikseen säädetty.  

Riittävä määrä on sidoksissa esimerkiksi:

  • henkilöstön ja eri ammattiryhmien tarpeisiin
  • tehtävien ja tehtävänkuvien sisältöihin
  • työn vaativuuteen ja työssä tapahtuviin muutoksiin.

Riittävää täydennyskoulutuksen määrää on mahdollista arvioida muun muassa suhteessa koko sote-henkilöstön riittävään asiakas- ja potilasturvallisuuden osaamiseen, palvelujen vaikuttavuuteen ja täydennyskoulutussuunnitelmien mukaisten osaamis- ja kehittymistarpeiden toteutumiseen. 

Arviointia ja seurantaa on tehtävä  

Hyvinvointialueiden on järjestelmällisesti seurattava täydennyskoulutusta ja sitä koskevien suunnitelmien toteutumista myös koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoimiseksi.  

 Seurannassa on arvioita ainakin: 

  • Koulutuksen määrän riittävyyttä  
  • Koulutukseen osallistumista  
  • Koulutuksen sisältöä, laatua ja vaikuttavuutta  
  • Koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia.  

Miten hakeutua täydennyskoulutukseen?

  • Keskustelkaa työyhteisöissä, millaista osaamista tarvitaan, jotta asiakasturvallisuus varmistuu.
  • Ottakaa osaaminen ja sen kehittämisen tavat puheeksi esihenkilön kanssa.
  • Osaamista tulee käsitellä myös henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa
  • Vaikuttakaa siihen, että työyhteisöissä on täydennyskoulutusta koskeva suunnitelma ja että sitä noudatetaan myös käytännössä. Suunnitelmassa on tarpeen tunnistaa erilaisia osaamisen kehittämisen tapoja, kuten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjoamia erikoistumiskoulutuksia.

Talentia tukee jäsentensä kouluttautumista

Lähteet:  

Lisätietoa ja lainsäädäntöä:

Lue myös muista kriteereistä, jotka toimivat hyvän työpaikan rakennuselementteinä

Ammatit ja pätevyydet

Ammattihenkilölaki
Talentialaisten ammatit ja tutkinnot
Sosiaalihuollon johtaminen
Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden nimikkeet

Elinikäinen oppiminen

Jatkuva oppiminen esiintyy tiuhaan puheissa, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa – ja edellyttää?

Oletko jo Talentian jäsen?

Jos et vielä kuulu Talentiaan, sosiaalialan korkeakoulutettujen omaan ammattijärjestöön, liity nyt.

Sinua saattaa kiinnostaa myös