Toimiva työnjako sosiaalialalla

Sosiaalialan työnjaolla tarkoitetaan ammattilaisten työtehtävien kohdentumista koulutuksesta saadun osaamisen mukaan. Tehtävien muutokset on päivitettävä tehtävänkuvauksiin ja palkkaa on tarkistettava aina kun tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu.

Toimiva työnjako esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien välillä vahvistaa sosiaalipalvelujen laatua, työn vaikuttavuutta sekä asiakasturvallisuutta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Oikeanlaisella työnjaolla on vaikutuksia myös ammattihenkilöiden työhyvinvointiin, mikä vahvistaa työhön sitoutumista ja osaavan henkilöstön saatavuutta. Hyvin toteutettu työnjako on myös kustannustehokasta.

Miten työnjako rakennetaan?

Työnjako on hyvä rakentaa työpaikoilla yhdessä johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden kesken. Samanlainen työnjako kaikissa eri sosiaalipalveluissa ei ole mahdollista. Tarvitaan työnjako, joka ottaa huomioon hyvinvointialueiden erot, niiden organisaatio- ja palvelurakenteet, sosiaalihuollon asiakkaiden moninaiset tarpeet, työntekijöiden osaamisen ja sosiaalihuoltoa ohjaavan lainsäädännön kokonaisuuden.

Talentian työnjaon laatimiskuvauksella on mahdollista luoda eri työpaikoille oma työnjakomalli. Työnjaon laatiminen edellyttää sosiaalihuollon lainsäädännön ja työn sisällöt tuntevan vastuuhenkilön nimeämistä sekä kehittämisprosessin suunnittelua ja aikatauluttamista. Myös luottamusmiehille on tarpeen varata oma rooli työnjaon kehittämisessä. Tehtävistä, vastuista ja rooleista työnjaon kehittämisessä ja seurannassa on tärkeää sopia eri toimijoiden kesken.

Työnjaon kehittäminen on toimintayksikön johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen prosessi.

Myös asiakkaille on varattava aktiivinen rooli työnjaon kehittäjäkumppaneina. Asiakasosallisuuden muodoista ja osallisuuden tuen järjestämisestä on sovittava ja huolehdittava erikseen. Työnjaon kehittämisessä on hyvä hyödyntää tietoa omavalvonnasta, epäkohtailmoituksista ja asiakasturvallisuudesta.

Huolellisesti toteutettu työnjakomalli edistää osaltaan työntekijöiden työhyvinvointia sekä työturvallisuuden toteutumisesta.

Näin kehität työnjakoa:

1. Valitkaa toimintayksikön työnjaon laatimiseksi sosiaalihuollon lainsäädännön, työn ja sen osaamisvaatimukset hallitseva vastuuhenkilö. Huolehtikaa työntekijöiden ja luottamusmiesten aktiivisesta roolista työnjaon yhteisöllisessä kehittämisessä.
2. Kartoittakaa työntekijöiden tutkintojen, työkokemuksen ja muun koulutuksen tuoma osaaminen.
3. Perehtykää asiakaskuntaan ja heidän tarpeisiinsa sekä tunnistakaa asiakastyön tavoitteet. Varmistakaa myös asiakkaiden osallistaminen työnjaon kehittämiseen.
4. Selvittäkää, miten olemassa oleva osaaminen vastaa asiakkaiden palvelutarpeisiin. Arvioikaa, tarvitseeko henkilöstö lisä-, täydennys- tai jatkokoulusta, kuten sosiaalihuollon erikoistumiskoulutuksia tai jatkotutkintoja (esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto). Tehkää suunnitelma henkilöstön jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämiseksi.
5. Varmistakaa sosiaalihuollon ammattihenkilölain, sosiaalihuollon yleis- ja erityislainsäädännön sekä muun lainsäädännön vaatimukset työnjaolle. Tarkastelkaa työnjakoa myös suhteessa toimintayksikön omavalvontasuunnitelmaan.
6. Turvatkaa hyvä esihenkilötyö sekä sen osana tai erikseen riittävä ja osaava ammatillinen johtaminen.
7. Selvittäkää avustavien tehtävien sekä tukipalvelujen tarpeet. Huolehtikaa niiden tarvittavasta ja asiakasturvallisesta käytöstä.
8. Laatikaa toimintayksikön työnjako, jossa sosiaalialan korkeakoulutettujen asiantuntijoiden työn sisällöt suunnataan osaamisperustaisesti vaikutusten ja vaikuttavuuden kannalta olennaisiin tehtäviin. Huolehtikaa, että kaikki tunnistavat eri roolit ja vastuut sekä sitoutuvat työnjakoon.
9. Päivittäkää työnjaon muutokset tehtävänkuvauksiin. Koska työnjaolla on vaikutusta eri ammattiryhmien tehtävien vaativuuteen, on palkka tarkistettava aina tehtävien vaativuuden olennaisesti muuttuessa. Päivittäkää myös tehtävänimikkeet ammatinharjoittamisnimikkeiden mukaisiksi.
10. Huolehtikaa toimintayksikön työnjaon säännöllisestä seurannasta, arvioinnista ja kehittämisestä.

Talentian ohjeet työnjaon kehittämiseen – lataa tulostettava versio alta.

Työnjaon vaikutusten seuranta

Työnjako rakentuu jatkuvassa prosessissa, jossa sitä arvioidaan ja kehitetään mm. asiakas- ja henkilöstöpalautteiden, johtamiskäytäntöjen sekä tarvittaessa kokeilujen kautta toimivaksi malliksi. Työnjaon vaikutuksia asiakastyön laatuun ja vaikuttavuuteen sekä työhyvinvointiin ja pitovoimaan on seurattava säännöllisesti ja niistä on raportoitava sekä johdolle että henkilöstölle ja tarvittaessa myös luottamushenkilöille.

Työnjakoon liittyvät myös laadukkaan työn edellyttämät resurssit:

• Riittävästi työntekijöitä, jotta asiakastyöhön jää tarvittava aika
• Asianmukaiset sujuvan työnteon varmistavat työvälineet
• Toimivat ja viihtyisät työtilat
• Etätyö ja erilaiset työaikajoustot
• Työn tekoa tukevat henkilöt ja palvelut, kuten avustavat työntekijät ja IT-tuki
• Ammatillinen johtaminen ja hyvä esihenkilötyö
• Laadukas työnohjaus, konsultointi ja mentorointi

Lue myös muista hyvän työpaikan kriteereistä:

• Ammattitaito ja osaaminen
• Organisointi
• Johtaminen
• Mitoitus
• Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
• Täydennyskoulutus
• Työnohjaus
• Työsuojelu
• Työterveyshuolto
• Työyhteisö
• Ammattietiikka