Oikeus toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalityöntekijän ammatissa

Ammattihenkilölaki määrittelee tilapäisenä työskentelyn

Sosiaalityöntekijän ammatti on ammattihenkilölaissa määritelty vastuiltaan ja vaativuudeltaan sellaiseksi, että siinä toimimisen reunaehtoja ja osaamisvaatimuksia on rajattu.

Sosiaalihuollon ammattihenkilölain 12 §:n mukaan tilapäinen työskentely sosiaalityöntekijän ammatissa ei-laillistettuna sosiaalityöntekijänä edellyttää, että henkilö opiskelee sosiaalityötä yliopistossa ja on suorittanut sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa voi työskennellä enintään vuoden ajan.

Sosiaali- ja terveysministeriö on 5.4.2023 julkaissut ohjauskirjeen ammattihenkilölainsäädännön soveltamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjille ja palvelujentuottajille. Ohjeessa korostetaan työnantajan harkintavaltaa.

Valviran sivuilla on määritelty tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimimisen edellytykset.

Lisäksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen 1.7.2024 antaman ratkaisun (EOAK/5991/2023) mukaan tilapäisenä sosiaalityöntekijänä saa toimia myös avoimessa yliopistossa sosiaalityön aineopinnot hyväksytysti suorittanut henkilö,  joka muutoin täyttää ammattihenkilölaissa määritellyt edellytykset tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimimiselle. Valvira korostaa ratkaisua koskevassa uutisessaan asiakasturvallisuuden varmistamista. Työnantajan on tapauskohtaisesti arvioitava työntekijän valmiudet sekä se, millaisten tehtävien hoitamiseen hänellä on riittävät edellytykset.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö voi toimia sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisesti enintään vuoden ajan. Tilapäisesti sosiaalityöntekijänä toimimisen enintään vuoden määräaikaa on tulkittu eri tavoin.

Apulaisoikeuskanslerin sijaisen 20.8.2024 antaman ratkaisun (OKV/562/10/2024) mukaan, mikäli sosiaalityön koulutusvaatimukset täyttäviä työntekijöitä ei ole saatavilla ja todella arvioidaan edellyttävän mahdollisuutta yli vuoden kestävään tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimimiseen, olisi tästä syytä nimenomaisesti säätää laissa eikä ratkaista asiaa säännöksen sanamuotoa tulkitsemalla.

Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivalla ei ole sosiaalityöntekijälle säädettyä oikeutta päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta tai siihen liittyvistä toimenpiteistä.

Tilapäisesti sosiaalityöntekijänä toimivan on työskenneltävä laillistetun sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena.

Kaikkiaan tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimimista koskeva tilanne selkeytyy nyt valmisteilla olevan tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimimisen edellytyksiä koskevan ammattihenkilölain 12 §:n 1 momentin muutoksen myötä. Lain on ennakoitu tulevan voimaan tammikuussa 2025.

Laittomasta sosiaalihuollon ammatinharjoittamisesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon uusi valvontalaki astui voimaan 1.1.2014. Laissa (50 § 1 mom.) on säädetty laittomasta sosiaalihuollon ammatinharjoittamisesta seuraavasti:

• Joka ilman laillista oikeutta toimii sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä, on tuomittava luvattomasta sosiaalihuollon ammattitoimen harjoittamisesta sakkoon. 

Säännöksen perusteluissa viitataan myös sosiaalihuollon ammattihenkilölain12 §:ään toteamalla, että sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan.

Ennakkotapauksia ei ole tiedossa

Tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimimista koskevaa vakiintunutta laillisuusvalvonnan tai tuomioistuinten ratkaisukäytäntöä ei ole tiedossa. Siten ei voi ennalta todeta esimerkiksi sitä, millaisia seuraamuksia viranomaisten linjausten tai lainsäädännön noudattamatta jättämisestä voi aiheutua tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimivalle opiskelijalle tai työnantajalle. Laillisuusvalvojien ja tuomioistuinten päätökset perustuvat niiden toimivaltaan, jonka mukaan ne tekevät tatkaisunsa itsenäisesti.

Työnantajan on huolehdittava tilapäisen ammatissa toimimisen vaatimusten täyttymisestä

Työnantaja vastaa siitä, että tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimiva henkilö täyttää ammattihenkilölaissa säädetyt edellytykset tilapäiselle sosiaalityöntekijän ammatissa toimimiselle. Työnantajan on tapauskohtaisesti arvioitava tilapäisen henkilöstön valmiudet sekä se, millaisten tehtävien hoitamiseen henkilöstöllä on asianmukaiset edellytykset. Työnantajan on esimerkiksi varmistettava se, että tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävässä toimimisen vaatimat opinnot ja niihin liittyvä käytännön harjoittelu on hyväksytysti suoritettu. Työnantajan tehtävä on myös huolehtia siitä, ettei laissa säädettyä tilapäisen työskentelyn yhden vuoden määräaikaa ylitetä.

Tärkeää on myös, että työpaikoilla kehitetään aktiivisesti laillistettujen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tehtävärakennetta ja työnjakoa.

Tilapäinen sosiaalityöntekijän tehtävä edellyttää ohjausta, johtamista ja valvontaa

Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivan henkilön on ammattihenkilölain (12 §) mukaan toimittava hänelle nimetyn laillistetun sosiaalityöntekijän ohjauksen, johtamisen ja valvonnan alaisena. Ohjauksen on oltava säännöllistä. Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivan tulee myös saada palautetta toiminnastaan ja hänen on voitava parantaa omia ammatillisia valmiuksiaan. Pelkkä nimellinen ohjaus ei vastaa ammattihenkilölain vaatimuksia eikä tilapäisesti ammatissa toimivan henkilön tule siihen oman oikeusturvansa kannalta suostua. Ohjaajan tulee valvoa tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävässä toimivan henkilön työtä ja täydentää sitä omalla osaamisellaan. Lisäksi ohjaajan on viipymättä puututtava mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin.

Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivalle henkilölle ovat erittäin tärkeitä osaava ja läsnä oleva esihenkilötyö, tiimituki, täydennyskoulutus ja työnohjaus sekä tarvittaessa myös mahdollisuus lakimiehen konsultaatioon.

Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimiva henkilö ei ammattihenkilölain mukaan saa edes laillistetun sosiaalityöntekijän valvonnassa päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta tai siihen liittyvistä toimenpiteistä.

Tilapäisen sosiaalityöntekijän on toimittava osaamisensa puitteissa

Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimiminen edellyttää, että henkilö ei tee sellaisia työtehtäviä, joihin hänen koulutuksensa tai ammattitaitonsa on riittämätöntä. Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivan on huolehdittava, että hän toimii ammattihenkilölain 4 §:ssä säädettyjen ammattieettisten velvollisuuksien mukaisesti.

Työnantajan ja tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivan henkilön itsensä on aina arvioitava osaamista suhteessa työtehtäviin ja työolosuhteisiin. Sekä työnantaja että työntekijä ovat ammattihenkilölain 5 §:n mukaan vastuussa työntekijän ammattitaidosta sekä siitä, että työntekijä tuntee riittävästi ammattitoimintaansa koskevan säätelyn.

Riittävän osaamisen ja ammattieettisen toiminnan jatkuva seuranta on merkityksellistä niin asiakkaan kuin tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivan henkilön oman oikeusturvan kannalta. Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimiviin sovelletaan ammattihenkilölain säännöksiä virheellisestä menettelystä mahdollisesti aiheutuvista seuraamuksista.

Niin asiakkaiden kuin tilapäisesti ammatissa toimivan sosiaalityöntekijän oikeusturvan kannalta on hyvä, että tilapäisyys tulee esille myös ammattinimikkeessä. Talentian työelämätoimikunta suosittelee, että tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivista henkilöistä käytettäisiin nimikettä sosiaalityön opiskelija.

Tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävässä toimivan tehtäväkuvaus ja palkkaus kunta-alalla

Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on Kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (Kvtes II luku 9 §) mukaan tehtävän vaativuus. Lähtökohta tehtävän vaativuuden määrittelylle on tehtäväkuvauksen laatiminen. Tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtäviä hoitaville henkilöille on aina laadittava oma tehtäväkuvaus. Tehtävänkuvauksesta puolestaan johdetaan tehtävän vaativuutta vastaava palkkaus.

Sosiaalityöntekijänä voi pysyvästi työskennellä vain henkilö, joka on suorittanut yliopistossa maisterin tutkinnon, johon sisältyy tai jonka lisäksi hän on suorittanut pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat opinnot sosiaalityössä.

Silloin kun tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimiva henkilö ei ole suorittanut vaadittua tutkintoa, ei hänen osaamisensa laajuus ja syvyys eikä ammattipätevyys kokonaisuudessaan ole samalla tasolla kuin sosiaalityöntekijän ammattiin valmistuneella laillistetulla ammattihenkilöllä. Tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivan henkilön tehtäväkuvaus ei siis pääsääntöisesti voi olla sama kuin laillistetulla sosiaalityöntekijällä.

Kvtes:n mukaan osaaminen on yksi neljästä työn vaativuustekijästä työn vaikutusten ja vastuiden, yhteistyötaitojen sekä työolosuhteiden ohella. Vain em. maisterin tutkinnon suorittaneen henkilön osaaminen on sillä ammattihenkilölain edellyttämällä tasolla, jolla voi kokonaisvaltaisesti suoriutua kaikista laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävistä. Kun tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivan henkilön osaamisvaatimukset on otettu huomioon tehtäväkuvausta laadittaessa, asettuu hänen tehtäväkohtainen palkkansa usein Kvtes:n vaativuustekijät huomioon ottaen alhaisemmalle tasolle kuin laillistetulla sosiaalityöntekijällä.

Lisäksi koska sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (12 §) edellyttää tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävässä toimivan henkilön työskentelyä laillistetun ammattihenkilön ohjauksen ja valvonnan alaisena, on työ Kvtes:n vaativuustekijöiden mukaan tältäkin osin vähemmän vaativaa kuin laillistetun sosiaalityöntekijän työ. Tällöin osa tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa toimivan henkilön työvastuista kuuluu ohjaavalle laillistetulle sosiaalityöntekijälle, mikä on tilapäisenä toimivan henkilön tehtävänkuvauksessa otettava huomioon. Ohjaajalle kuuluvia vastuita sisältyy sekä asiakastyön eri prosesseihin että esimerkiksi rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen.

Samoin tehtävänkuvauksissa ja vaativuustekijöiden arvioinnissa on otettava huomioon se, että ammattihenkilölaki rajaa tahdosta riippumattoman huollon antamiseen liittyvät päätökset laillistetuille sosiaalityöntekijöille ja muu sosiaalihuollon yleis- ja erityislainsäädäntö osan työtehtävistä esimerkiksi virkasuhteisille sosiaalityöntekijöille.

Palaa sivulle talentia.fi/tilapainen