Laillistettu sosiaalityöntekijä

Sosiaalityöntekijänä voi ammattihenkilölain (7 §) mukaan toimia henkilö, jolle Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on myöntynyt oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Laillistamisen edellytyksenä on Suomessa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.

Ulkomailla suoritettujen sosiaalityön tutkintojen tuottamasta ammatinharjoittamisoikeudesta sosiaalityöntekijän tehtävään on säädetty ammattihenkilölain 10 ja 11 §:issä.

Sosiaalityön määrittely lainsäädännössä

Sosiaalityön sisällöistä säädetään sosiaalihuoltolaissa (15 §) seuraavasti: Sosiaalityöllä tarkoitetaan asiakas- ja asiantuntijatyötä, jossa rakennetaan yksilön, perheen tai yhteisön tarpeita vastaava sosiaalisen tuen ja palvelujen kokonaisuus, sovitetaan se yhteen muiden toimijoiden tarjoaman tuen kanssa sekä ohjataan ja seurataan sen toteutumista ja vaikuttavuutta. Sosiaalityö on luonteeltaan muutosta tukevaa työtä, jonka tavoitteena on yhdessä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen kanssa lieventää elämäntilanteen vaikeuksia, vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä.

Sosiaalihuoltolain soveltamisoppaan (s. 54) mukaan laillistetun sosiaalityöntekijän tekemässä työssä korostuu kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen osaaminen, joka mahdollistaa erilaisten ongelmatilanteiden analyyttisen jäsentämisen ja niihin soveltuvien kestävien ratkaisujen hakemisen sekä vaikuttavan sosiaalisen raportoinnin ja sosiaalialan tutkivan kehittämisen. Sosiaalityössä myös koordinoidaan ja sovitetaan yhteen eri toimijoiden tarjoamaa tukea ja palveluja, jotta asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi rakentuu toimivia kokonaisuuksia erillispalvelujen sijaan.

Sosiaalityöntekijän erityiset velvollisuudet ja tehtävät

Ammattihenkilölaissa (9 §) laillistetulle sosiaalityöntekijälle säädetään erityisiä velvollisuuksia. Säännös perustuu sekä sosiaalihuoltolain että sosiaalihuollon erityislainsäädännön mukaisesti sosiaalityöntekijälle kuuluviin tehtäviin.

Sosiaalityöntekijän vastuulla on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalisen tuen ja palvelujen tarpeeseen vastaava asiakas- ja asiantuntijatyö sekä työn vaikutusten seuranta ja arviointi.

Sosiaalihuollon tehtäväkohtaisista pätevyysvaatimuksista ei säädetä ammattihenkilölaissa. Kuitenkin tiettyjä tehtäviä koskevia pätevyysvaatimuksia sisältyy muiden muassa sosiaalihuoltolakiin, lastensuojelulakiin sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin. Ne on otettava huomioon jaettaessa tehtäviä sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden kesken (liite 1). Pätevyysvaatimuksiin liittyy esimerkiksi virkasuhteessa olevien sosiaalityöntekijöiden vastuu huolehtia erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä (sosiaalihuoltolaki 36 §). Virkasuhteiset sosiaalityöntekijät vastaavat myös erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden hoitoa ja huolenpitoa turvaavista sosiaalipalvelupäätöksistä (sosiaalihuoltolaki 46 §). Erityisen tuen piiriin kuuluvat henkilöt on määritelty sosiaalihuoltolaissa (3 §). Lisäksi ammattihenkilölain (12 §) mukaan vain laillistettu sosiaalityöntekijä voi tehdä päätöksiä kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta tai siihen liittyvistä toimenpiteistä.

Sosiaalityöntekijöillä on rakenteellisessa sosiaalityössä (sosiaalihuoltolaki 7 §) keskeinen rooli huolehtia sekä asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamisesta että sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi tarvittavista toimista. Osana rakenteellista sosiaalityötä on sosiaalityöntekijöiden tehtävänä huolehtia sosiaalihuollon asiantuntemuksen välittymisestä osaksi monitoimijaista yhteistyötä.

Asiakas- ja asiantuntijatyöhön kohdentuvan sosiaalityön ammatillinen johtaminen on ammattihenkilölaissa (9 §) säädetty sosiaalityöntekijän tehtäväksi. Ammatillinen johtaminen tarkoittaa ensisijaisesti vastuuta sosiaalityön ja sen prosessien toimivuudesta sekä vaikuttavuuden kehittämisestä. Ammatillisesta johtamisesta vastaavan sosiaalityöntekijän ei ole välttämätöntä olla hallinnollisessa esimiesasemassa. Johtamis- ja esimiestoiminnan organisointi on työnantajan päätettävissä.

Palaa sivulle talentia.fi/tilapainen