Hallituksen esitys vaarantaa asiakkaiden oikeuden laadukkaaseen sosiaalihuoltoon

Kannanotto 15.10.2024
Hallituksen esitys vaarantaa asiakkaiden oikeuden laadukkaaseen sosiaalihuoltoon

Pääministeri Orpon hallituksen esitys sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamista herättää meissä sosiaalialan opiskelijoissa huolta. Esityksessä keskeisin muutos lakiin on pätevyyden toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävissä laajentaminen. Sen mukaan sijaispätevyys voitaisiin myöntää henkilöille, joilla on alalle soveltuva yhteiskuntatieteellinen tai sosiaali- ja terveysalan ylempi- tai alempi korkeakoulututkinto. Lisäksi tulisi olla käytynä sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä riittävästi kokemusta käytännön työstä, jonka voi hankkia esimerkiksi käytännön harjoittelun suorittamalla. (HE 132/2024.) Ajantasaisen lainsäädännön mukaan tilapäisenä sosiaalityöntekijänä toimivan on oltava sosiaalityön pääaineopiskelija (817/2015). Myös vuoden määräaikaisuudesta ollaan luopumassa siten, että tietyin edellytyksin siitä voitaisiin poiketa. Tämä mahdollistaisi käytännössä katsoen työnantajalle tilapäisyyksien loputtoman ketjuttamisen.

Muutoksia lakiin perustellaan esityksessä sosiaalihuollon henkilöstön saatavuuden ja palveluiden riittävyyden varmistamisella sekä asiakkaiden oikeudella hyvään sosiaalihuoltoon (HE 132/2024). Edelliset väittämät kumoavat toisensa. Jotta voimme varmistaa asiakkaille hyvät sosiaalipalvelut on ammattihenkilöstön oltava työhönsä päteviä. Yhteiskuntatieteiden tutkinnon alle sijoittuu useita eri pääaineita, joista osa voisi joiltain osin olla soveltuvia sosiaalityön ammattihenkilöille. Kuitenkaan näiden oppiaineiden tavoitteena ei ole valmistaa opiskelijoista sosiaalityöntekijöitä. Hallituksen esityksen mukaan esimerkiksi hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon suorittanut voisi toimia sosiaalityöntekijän sijaisena.

Päteviä työntekijöitä sosiaalihuollon ammattihenkilöiden pulan ratkaisemiseksi on saatavilla. Asiakkaiden oikeus hyvään palveluun huomioon ottaen on tärkeää miettiä, miten alalle kiinnittymistä saataisiin paremmaksi. Sosiaalityön opiskelijan näkökulmasta vuoden määräajasta poikkeamista voitaisiin joissain olosuhteissa harkita. Kuitenkin vain tilanteissa, joissa sijaispätevä opiskelija haluaa tehdä töitä pienemmällä tuntisopimuksella opintojensa ohella. Tällä hetkellä vuoden määräajassa otetaan huomioon ainoastaan työsuhteen kesto eikä tehtyä tuntimäärää. Lisäksi sosiaalityön koulutuksesta valmistuneiden henkilöiden määrä on ollut kasvussa, ja sosiaalityön koulutuksen läpäisyaste on ollut hyvä. Tämä tarkoittaa, että valmistuneiden määrä seuraa kohtuullisen hyvin aloittaneiden opiskelijoiden määrää. (Sosnet, koulutusten määrä.)

Ajankohtaisen lainsäädännön mukaan oikeus harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia myönnetään hakemuksesta henkilöille, joilla on suoritettuna Suomessa ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettuna pääaineopinnot tai sitä vastaavat yliopistolliset sosiaalityönopinnot. Syyt siihen miksi sosiaalityöntekijän pätevyys on myönnetty vain korkeamman korkeakoulututkinnon käyneille on perusteltu 9 § sosiaalityöntekijän erityisillä velvollisuuksilla. (817/2015.) Sosiaalityöntekijöillä on velvollisuus käyttää vahvaa julkista valtaa puuttuessaan ihmisten yksityiselämään ja tästä syystä näemme oikeuden alan harjoittamiseen laventamisen myös alemmille tutkintoasteille tai sosiaalityöhön liittymättömille aloille huolestuttavana. Hallituksen esitys vaarantaa sekä asiakkaiden oikeuden laadukkaaseen sosiaalihuoltoon että herättää kysymyksiä sosiaalityöntekijöiden ammattitaidon arvostuksen puutteesta.

Kirjoittajat ja lisätiedot:

Emilia Pokka, edunvalvonta (YO) / TaSO ry; emilia.pokka@tuni.fi
Rosa Nuojua, aluevastaava / TaSO ry; rosa.nuojua@tuni.fi