Tiesitkö tämän siirron aiheuttamista muutoksista?

Suurin osa sosiaalihuollon työntekijöistä on siirtynyt vuoden 2023 alussa töihin hyvinvointialueelle. Talentia on vastannut keskeisimpiin kysymyksiin, joita hyvinvointialueilla työskentely herättää.

Henkilöstön siirto hyvinvointialueelle

Tehtävänkuva, työskentelypaikka ja työsopimuksen sitovuus

Palkka ja työehtosopimukset

Kertapalkkiot

Työaika, lomat ja etuudet

Liiton jäsenmaksu, luottamusmiehet

Ketkä siirtyvät hyvinvointialueille?

Hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaalihuollon henkilöstö. Lisäksi mm. opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit siirtyvät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen. Siirtyvät henkilöt tulee yksilöidä luovuttavan työnantajan yhteistoimintaneuvotteluissa.

Mitä henkilöstölle tapahtuu hyvinvointialueelle siirtymisessä?

Työntekijät ja viranhaltijat siirtyvät vanhoina työntekijöinä entisin palvelussuhteen ehdoin. Työsuhteen ehtoihin ei voi tehdä muutoksia liikkeenluovutuksen perusteella. Uusi työnantaja voi muuttaa vain sellaisia ehtoja, joita vanha työnantajakin olisi voinut yksipuolisesti muuttaa.

Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle työsopimuslaissa ja viranhaltijalaissa säädetyn liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti. Liikkeenluovutus tarkoittaa, että työnantaja siirtää työsuhteisen tai virkasuhteisen henkilön vastaaviin tehtäviin. Työntekijän tai viranhaltijan ei tarvitse irtisanoutua luovuttavan työnantajan palveluksesta. Työsuhteessa oleva siirretään työsuhteen ja virkasuhteinen siirretään virkasuhteeseen. Ennen tai jälkeen siirtymisen virkasuhteinen voidaan siirtää työsuhteeseen, mikäli tehtäviin ei kuulu julkisen vallan käyttöä.

Onko minun pakko siirtyä hyvinvointialueelle töihin?

Työntekijällä tai viranhaltijalla ei ole oikeutta jäädä luovuttavan työnantajan palvelukseen. Mutta hän voi halutessaan irtisanoutua ennen siirtymistä. Työntekijä siirtyy hyvinvointialueelle, jos suurin osa hänen pääasiallisista työtehtävistään siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä.

Mitä kunta tai kuntayhtymä voi sopia hyvinvointialueen kanssa siirtosopimuksella?

Luovuttava työnantaja ja hyvinvointialue ovat yleensä tehneet siirtosopimuksen. Usein sopimuksessa on sovittu siirtyvän henkilöstön asemasta ja palvelussuhteen ehdoista. Sopimus on mitätön, jos siinä on sovittu muuta kuin mitä laissa liikkeenluovutuksesta säädetään ja virka- ja työehtosopimuksissa määrätään. Esimerkiksi työnantaja ei voi muuttaa tehtäviä vetoamalla siirtosopimukseen.

Sitooko entinen työsopimukseni / virkamääräykseni uutta työnantajaa?

Työntekijän henkilökohtainen työsopimus sitoo sellaisenaan siirryttäessä hyvinvointialueelle. Uutta työsopimusta ei tarvitse tehdä eikä työnantaja voi määrätä sitä tekemään. Työntekijä voit toki halutessaan sopia uuden työsopimuksen, jolloin on syytä olla tarkkana, ettei ehtoja miltään osin heikennetä.

Viranhaltijan virkamääräys ei siirry. Hyvinvointialue perustaa uudet virat, ja viranhaltijat siirretään näihin virkoihin. Pääsääntö silti on, että viranhaltijatkin siirretään vastaaviin tehtäviin. Virkaan kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät uuden viranperustamispäätöksen mukaisesti. Tällöin voi tulla jonkin verran muutoksia, ei kuitenkaan palvelussuhteen ehtoihin. Jos hyvinvointialueella syntyy tarve muuttaa virantoimitusvelvollisuuksien sisältöjä tai siirtää henkilöitä toisiin virkoihin, on prosessi kuitenkin käynnistettävä vasta siirtymisen jälkeen ja noudatettava viranhaltijalain säännöksiä ja yt-menettelyä ennen päätösten tekemistä.

Voiko työskentelypaikkani vaihtua?

Työsopimuksen mukainen työskentelypaikka säilyy.  Mikäli hyvinvointialueella ei enää ole kyseistä työstelypaikkaa, voi se muuttua. Pääsääntöisesti uuden työpisteen tulisi kuitenkin sijoittua samalle työssäkäyntialueelle.

Uutta työsopimusta ei ole tarve allekirjoittaa. On kuitenkin hyvä huolehtia, ettei työssäkäyntipaikkaa tai -aluetta laajenneta esimerkiksi lisäämällä työsopimuksen ehtoon mainintaa ”työpiste on työsuhteen alussa x”. Tällöin määritetty työssäkäyntipaikka tai alue ei ole sitova.

Viranhaltijan työskentelypaikka määräytyy hyvinvointialueen viran perusteella. Viranhoitopaikka voi siis muuttua. Yleensä virkoja ei tällä hetkelläkään määrätä mihinkään tiettyyn työskentelypaikkaan, vaan työskentelypaikkana on koko kunnan alue.

Muuttuvatko tehtäväni siirtymisen jälkeen?

Työsuhteessa oleva jatkaa hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen työsopimuksen mukaisissa tehtävissä. Työnantaja ei voi muuttaa yksipuolisesti työ- ja virkatehtäviä. Mikäli kyseistä tehtävää ei ole, tulee tarjota vastaavan tasoisia tehtäviä. Palkka ei tällöinkään voi alentua.

Viranhaltijoihin pätee sama pääsääntö, että tehtävät eivät muutu. Viranhaltijoiden tehtäviin voidaan kuitenkin viranhaltijalain perusteella tehdä helpommin muutoksia esim. toiminnan uudelleenjärjestelyn perusteella. Joten muutoksia tehtäviin voi tulla.

Voiko hyvinvointialueelle siirtyminen vaikuttaa tehtävänkuvaani?

Uusi työnantaja saattaa pyrkiä yhdenmukaistamaan tehtävänkuvia hyvinvointialueella. Tehtävänkuvan avulla arvioidaan, miten eri toiminnot tulisi resursoida sekä minkälainen palkka katsotaan oikeudenmukaiseksi korvaukseksi suhteessa tehtävän vaativuuteen.

Tehtävänkuvauksen avulla arvioidaan palkkausjärjestelmän mukaiset vaativuustekijät, kuten osaaminen, tehtävän vaikutukset ja vastuu, yhteistyötaidot ja työolosuhteet. Olennaiset muutokset ja vastuiden lisääntyminen tulee aina arvioida ja ne tulee huomioida palkassa. Siirtyminen hyvinvointialueelle ei ole kuitenkaan peruste laskea palkkaa tai sen osaa.

Työsopimussuhteissa voidaan edellyttää yt-prosessia, jos muutokset koskevat työsuhteen olennaisia ehtoja. Virkojen osalta voidaan muuttaa virantoimitusvelvollisuutta, jolloin viranhaltijaa tulee kuulla ja asiasta antaa päätös.

Minulle on tarkoitus laatia uusi tehtävänkuva – mihin asioihin tehtävänkuvan tulisi vastata?

Tehtävänkuvan tulisi vastata ainakin näihin asioihin:

  • Työn tavoitteet
  • Vaadittava koulutus ja osaaminen
  • Työolosuhteet
  • Työssä vaadittavat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot suhteessa sisäisiin ja ulkoisiin tahoihin
  • Moniammatilliset vaatimukset
  • Työn vaikutusten arviointi
  • Tehtävässä vaadittava osaaminen
  • Työn kuormitus sekä vaativuus
  • Keinot hallita käytettävissä olevin keinoin työn sisältöä, laatua ja määrää
  • Lainsäädännön potilas- ja asiakasturvallisuudelle ja palvelun laadulle asettamat vaatimukset
  • Asiakasryhmäkohtainen erityisosaaminen
  • Mahdollinen samassa tehtävässä vaadittava monialainen osaaminen ja erityisosaaminen
  • Mahdollisuus tunnistaa työntekijän tosiasialliset vastuut, oikeudet ja velvollisuudet
  • Työturvallisuus

Pysyykö määräaikainen palvelussuhteelleni entisellään?

Määräaikaiset virka- ja työsuhteet siirtyvät hyvinvointialueelle, mikäli määräaikaisen palvelussuhteen päättymisaika on 1.1.2023 tai myöhemmin. Virka- tai työsuhde jatkuu määräajan loppuun asti.

Voiko siirtyminen hyvinvointialueelle olla irtisanomisperuste?

Liikkeenluovutus ei ole hyväksyttävä irtisanomisperuste. Hyvinvointialue ei siis voi heti siirtymisen jälkeen aloittaa henkilöstön irtisanomisia. Myöskään luovuttava työnantaja ei voi irtisanoa työntekijöitä valmiiksi. Liikkeenluovutusperiaate ei kuitenkaan sisällä varsinaista irtisanomissuojaa pidemmälle kuin välittömästi liikkeenluovutuksen yli.

Myöhemmin voi tulla tilanne, että työnantaja esimerkiksi järjestelee toimintoja uudelleen, jolloin työntekijän työ vähenee olennaisesti ja pysyvästi. Tällöin voi tulla kyseeseen jopa irtisanominen. Näissä tilanteissa hyvinvointialueen tulee käydä normaalit yhteistoimintaneuvottelut.

Pitääkö siirtymisen yhteydessä käydä yhteistoimintaneuvottelut?

Luovuttavan työnantajan on ennen siirtymistä käytävä yhteistoimintaneuvottelut, joissa henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet. Neuvotteluissa käydään läpi, mitä liikkeenluovutuksesta seuraa, ja yksilöidään siirtyvä henkilöstö.

Hyvinvointialue tulee mukaan neuvotteluihin kertomaan luovutuksen ajankohdan, luovutuksen syyt sekä luovutuksesta aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset. Luovuttava työnantaja ei voi käydä etukäteen yt-neuvotteluja sellaisesta muutoksista, joita hyvinvointialue mahdollisesti tekee.  Hyvinvointialueen tulee muutoksen jälkeen järjestää uudet yhteistoimintaneuvottelut, jos se aikoo irtisanoa henkilöstöä. Tällöin tulee arvioida mm. irtisanomisperuste ja muun työn tarjoamis- sekä uudelleenkoulutusvelvoite.

Mitä työehtosopimuksia hyvinvointialueella noudatetaan?

Hyvinvointialueella on kolme työehtosopimusta: SOTE-sopimus, lääkärisopimus sekä hyvinvointialueen yleinen virka- ja työehtosopimus HYVTES.

SOTE-sopimus ja lääkärisopimus ovat täysin samat kuin ennen luovutusta, joten muutoksia ei tältä osin tule. HYVTES:n määräyksiä valmistellaan keskustasolla. Tarkoituksena on siirtää KVTES:n määräykset HYVTES:iin. Jos HYVTES-määräyksiä ei saada valmiiksi ennen vuodenvaihdetta, sovelletaan aluksi KVTES:a.

Pysyvätkö paikalliset sopimukset voimassa?

Paikalliset sopimukset siirtyvät hyvinvointialueelle, ellei työnantaja ole irtisanonut niitä kolme kuukautta ennen siirtymistä. JUKO on sopinut KT:n kanssa, että hyvinvointialueen paikalliset sopimukset voidaan neuvotella jo ennen siirtymistä ja samalla sopia, että luovutettavien paikalliset sopimukset päättyvät. Näin hyvinvointialuetyönantajan ei tarvitse soveltaa useaa paikallista sopimusta samasta aiheesta.

Muuttuuko palkkani?

Kenenkään palkkaa ei laskea hyvinvointialueelle siirryttäessä. Kaikki palkan osat säilyvät sellaisenaan.

Muuttuuko kokemuslisäni?

Työkokemuslisään oikeuttava aika säilyy sellaisenaan, eikä kokemuslisiä lasketa uudelleen hyvinvointialueelle siirtymisen vuoksi. SOTE-sopimuksessa on sovittu, että palvelussuhteen katkeaminen lyhytaikaisesti ennen tai jälkeen liikkeenluovutuksen ei aiheuta työkokemuslisän uudelleenlaskentaa. Uudelleenlaskentaa ei tehdä, mikäli palvelussuhde katkeaa 1.12.2022–31.1.2023.

Voiko työnantaja pilkkoa palkkani tehtäväkohtaiseen palkkaan ja erillislisään? 

SOTE-sopimus ei tunne erillislisää ja sitä ei voida käyttää palkanosana. Erillislisän käyttäminen on sopimuksen vastaista niin työ- kuin virkasuhteissakin. Palkkaa ei tule pilkkoa esimerkiksi tehtäväkohtaiseen palkkaan ja erillislisään. Tehtävän vaativuuden mukainen palkka on maksettava aina tehtäväkohtaisena palkkana.Mikäli työnantaja ehdottaa palkan pilkkomista tai pilkkoo palkan erillislisää käyttäen, ole omaan luottamusmieheesi yhteydessä. Luottamusmiehen kautta tieto välittyy Talentiaan ja Jukoon, joka tekee tarvittaessa työnantajan sopimuksen vastaisesta menettelystä valvontapyynnön KT:lle.  

Voinko suostua palkan pilkkomiseen, jos maksupalkka pysyy samana?

Tehtäväkohtaista palkkaa ei edellisessä vastauksessa ilmenevin perustein saa yksipuolisesti SOTE-sopimuksen mukaan pilkkoa esim. henkilökohtaiseen lisään tai erillislisäksi, vaikka työntekijän maksupalkka pysyisi samana. Tämä heikentäisi myös harmonisoinnista saatavaa kollektiivista hyötyä, koska alueen harmonisoinnin tason määräävä ylin piikkipalkka jää tasoltaan alemmas. Yleensä työnantajan tarjoama erillislisä tai muu siirtymälisä heikentää myös työntekijän omaa oikeutta saada tulevia sopimuskorotuksia täysimääräisesti, ja harmonisointiaika voi pidentyä. Siksi ehdotukseen ei kannata suostua. 

Voiko työnantaja alentaa viranhaltijan palkkaa yksipuolisesti, jos työnantaja sijoittaa viranhaltijan toiseen virkaan viranhaltijalain 24 §:n nojalla virkasiirtona?

Viranhaltija voidaan siirtää kunnan toiseen virkasuhteeseen edellyttäen, että

  • viranhaltija täyttää sen virkasuhteen kelpoisuusvaatimukset, johon hänet siirretään
  • tätä virkaa voidaan pitää hänelle sopivana
  • hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja
  • perusteena siirtoon on

a) toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene tai hän on antanut siirtoon suostumuksensa tai
b) muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa.

Jos työnantaja on siirtämässä viranhaltijaa toiseen virkaan virkasiirtona, voidaan palkkaa siis laskea ainoastaan siinä tapauksessa, että viranhaltija antaa tähän suostumuksensa. Jos olet antamassa suostumusta virkasiirtoon, selvitä sen vaikutus palkkaan ja muihin palvelussuhteen ehtoihin.

Ennen kuin siirtämisestä tehdään päätös, viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Mikäli viranhaltijan tehtävät tai asema muutoin muuttuvat niin laajasti siten, että virka voidaan katsoa sisällöltään ja luonteeltaan uudeksi, asia on käsiteltävä yt-menettelyssä. Yt-menettely ja KVhL:n mukainen kuuleminen voidaan yhdistää. Tästä syystä asiaa koskevassa kuulemisessa on syytä vastata, että ei ota virkaa vastaan, mikäli palkka laskee.

Mikäli työnantaja tekee päätöksen 24 §:n perusteella virkasiirtona ja ilman suostumusta, tulee annetusta hallintopäätöksestä tehdä oikaisuvaatimus ja hakea muutosta hallinto-oikeudesta.
Jos viranhaltija on antanut suostumuksen siirtoon, mutta olisi jälkikäteen tyytymätön palkkaan, tulee asiasta järjestää luottamusmiehen pyytämä paikallisneuvottelu.

Asiassa on kuitenkin huomioitava, että työnantaja voi tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä tapahtuvan irtisanomisen vaihtoehtona tarjota viranhaltijalle muuta virkaa, jossa palkka voi olla alempi. Tällöin ei sovelleta viranhaltijalain 24 §:ää, vaan 37 §:ää. Eli tällöin irtisanomisperuste johtuu tuotannollisista ja taloudellisista syistä, jolloin tulee käydä myös yhteistoimintaneuvottelut. Palkan lasku on tällöin mahdollinen kuitenkin vasta irtisanomisajan jälkeen, joten viranhaltijalla on oikeus aiempaan palkkaan yhteistoimintaneuvotteluiden sekä irtisanomisajan kestäessä.

Mitä palkkaharmonisointi tarkoittaa?

Vuonna 2023 suurin osa sosiaalialan osaajista siirtyy töihin hyvinvointialueelle. Työsopimuslaki ja viranhaltjijalaki edellyttävät työnantajalta työntekijöiden tasapuolista kohtelua. Palkkojen harmonisointitarve syntyy tällöin, jos vaativuudeltaan samasta tehtävästä maksettavan palkan taso vaihtelee. Käytännössä saman hyvinvointialueen sisällä kunnissa palkat ovat voineet erota toisistaan jopa satoja euroja.

Liikkeenluovutuksen jälkeen työnantajan on kohtuullisessa ajassa yhdenmukaistettava, eli harmonisoitava, palvelussuhteen ehdot. Harmonisointiaika on noin 2-3 vuotta.

Palkkaus perustuu työnantajan käyttöönottamaan palkkausjärjestelmään. Eri suuruisista palkoista pitää tehdä harmonisointisuunnitelma. Palkat harmonisoidaan ylimpään kyseisestä tehtävästä maksettavaan palkkaan. Harmonisointi koskee tehtäväkohtaista palkkaa sekä myös lisien perusteita.

Sote-sopimuksessa harmonisoinnille on määrätty aikataulu, jonka mukaan harmonisointi tapahtuu portaittain, kolmessa osassa.

  • 6.2023 1,5 % palkkasummasta varattu harmonisoinnin kuluihin
  • 10.2024 2,5 % palkkasummasta varattu harmonisoinnin kuluihin
  • 6.2025 2,0 % palkkasummasta varattu harmonisoinnin kuluihin

Työsopimuslain tasapuolista kohtelua koskeva säännös on kuitenkin pakottavaa lainsäädäntöä eli siitä ei voida sopia lakia heikommin. Siten sovitut harmonisointierät eivät oikeuta työnantajaa rajaamaan harmonisoinnin tasoa ja aikataulua.

Eri suuruisista palkoista pitää tehdä myös alueellinen harmonisointisuunnitelma. Palkat harmonisoidaan aina ylimpään ko. tehtävässä maksettavaan palkkaan. Harmonisointi koskee tehtäväkohtaisen palkan lisäksi myös lisiä ja niiden perusteita.

Uusi palkkataso määräytyy uuden käyttöönotettavan uuden palkkausjärjestelmän tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti. Jos tehtäväkohtainen palkka on alempi kuin uusi palkkausjärjestelmä edellyttää, tulee palkat nostaa ylimpään tasoon kohtuullisessa ajassa. Palkat eivät voi heikentyä.

Aiemmin kohtuullinen harmonisointiaika on jossain määrin voinut olla kiinni kunnan taloudellisesta tilanteesta. Hyvinvointialueille siirryttäessä tämä peruste ei kuitenkaan enää toimi, koska rahoituksesta vastaa valtio.

Talentia kouluttaa paikallisia luottamusmiehiä, jotta harmonisoinnista saatava hyöty ei valu hukkaan, kun hyvinvointialueille siirtymistä ja palkkausjärjestelmiä valmistellaan.

Voiko palkanmaksupäiväni vaihtua?

Eri alueilta siirtyvillä työntekijöillä voi olla eri palkanmaksupäivät, jolloin uusi työnantaja todennäköisesti pyrkii yhdenmukaistamaan palkanmaksupäivät. Tämä tulee toteuttaa KVTES:n määräysten mukaisesti.

Palkanmaksupäivästä tehtyä sopimusta ei voi muuttaa yksipuolisesti. Työnantaja neuvottelee muutoksesta luottamusmiehen kanssa. Jos palkanmaksupäivä on sovittu paikallisesti, voi työnantaja kuitenkin irtisanoa paikallisen sopimuksen irtisanomisaikaa noudattaen.

Voiko hyvinvointialueille siirtyminen vaikuttaa palkanmaksuuni?

Palkanmaksujärjestelmän ja palkkahallinnon muuttaminen voivat aiheuttaa häiriöitä palkanmaksussa. Siksi kannattaa etukäteen tarkistaa ja dokumentoida mm. tarkka palkan määrä ennen muutosta sekä jäljellä olevat lomapäivät. Ongelmista tulee kertoa työnantajalle ja olla yhteydessä luottamusmieheen.

Työsopimuksessa sovittua palkanmaksupäivää ei saa muuttaa yksipuolisesti.

Saan hyvinvointialueella eri palkkaa kuin samaa työtä tekevä työkaveri. Mikä neuvoksi?   

Pääsäännön mukaan samasta työstä on maksettava sama palkka. Poikkeuksena pääsääntöön on liikkeen luovutuksen jälkeinen harmonisaatioaika, jolloin työnantajalla voi olla lakiin perustuva oikeus maksaa samasta työstä eri palkkaa. Työnantajan on kuitenkin kohtuullisessa ajassa poistettava palkkaero. Kohtuullinen aika palkkaeron korjaamiseksi arvioidaan aina tapauskohtaisesti.  SOTE-sopimuksessa on varattu harmonisoinnin kuluihin yhteensä 6 %, jotka maksetaan kolmessa erässä: 6/2023 1,5 %, 10/2024 2,5 % ja 6/2025 2,0 %.    

Liikkeen luovutuksen jälkeen samaa työtä voidaan siis tehdä useilla, työehtosopimuksen vähimmäistason täyttävillä, palkoilla. Mikäli työntekijä on palkattu hyvinvointialueelle kesken harmonisaatioajan ja palkka sijoittuu johonkin liikkeen luovutuksella siirtyneiden palkkojen vähimmäis- ja enimmäistason, ns. piikkipalkan, väliin, on tilanteeseen vaikea puuttua. Lailla tai oikeuskäytännössä ei ole ratkaistu, minkä suuruista palkkaa tällaisessa tilanteessa uudelle työntekijälle on maksettava. Palkan tulee kuitenkin olla työnantajan palkkausjärjestelmän mukainen. Palkkaharmonisaatiota koskevia riitoja on korkeimman oikeuden ratkaistavana, oikeustilan toivotaan selkeytyvän niiden kautta.   

Harmoisaatioaikana palkkaeroa voi syntyä myös siksi, että työnantaja rekrytoi uusia työntekijöitä korkeammalla tehtäväkohtaisella palkalla kuin mitä yksikään liikkeen luovutuksella siirtynyt, samaa työtä tekevä, työntekijä saa. Talentian näkemys on, että tällöin pakkaero ei perustu liikkeen luovutukseen ja lakiin vaan työnantajan toimintaan. Näin ollen työnantaja rikkoo lakisääteistä tasapuolisuuden velvoitetta ja korkeampaa palkkaa on maksettava välittömästi myös samaa työtä tekeville, liikkeen luovutuksella siirtyneille, työntekijöille.    

Jälkimmäisessä tilanteessa vaadi palkkasi korjaamista ja ilmoita tilanteesta luottamusmiehellesi. Mikäli palkkaeroa ei pyynnöstäsi huolimatta korjata, saat luottamusmieheltäsi ohjeet jatkotoimien suhteen.

Toimin hyvinvointialueella sosiaalityöntekijän viransijaisena. Olen hakenut samalla työnantajalla avoinna olevaa uutta sosiaalityöntekijän virkaa, jossa tehtävänkuva ja peruspalkka ovat samat kuin nykyisessä tehtävässäni. Säilyykö nykyinen henkilökohtainen lisäni myös uudessa virassa, mikäli tulen valituksi?

Hyvinvointialueilla noudatettavan SOTE-sopimuksen (samoin kuin kunnissa ja kuntayhtymissä noudatettavan KVTES:n) mukaan henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai viranhaltijasta/työntekijästä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen.

Jos uudessa virassa tehtävänkuva on samanlainen kuin mikä se on sinulla nyt sosiaalityöntekijän sijaisena, niin JUKOn tulkinnan mukaan samansuuruista henkilökohtaista lisää tulisi maksaa sinulle edelleen uudessa sosiaalityöntekijän virassa, jos sinut siihen valitaan. Pelkästään siirtyminen virasta toiseen vastaavaan virkaan ei siis sellaisenaan ole peruste alentaa tai poistaa henkilökohtaista lisääsi. Edellytyksenä kuitenkin on, ettei palvelussuhteesi hyvinvointialueeseen katkea päiväksikään, vaan siirryt suoraan nykyisestä tehtävästäsi uuteen virkaan.

Sinun kuitenkin luonnollisesti kannattaa tiedustella asiaa työnantajalta esimerkiksi siinä vaiheessa, jos sinut kutsutaan haastatteluun virkaa haettuasi. Mikäli työnantaja katsoisi, ettei uudessa virassa sinulle enää tarvitsisi maksaa aiempaa henkilökohtaista pätevyyslisää, sinun kannattaa olla yhteydessä JUKOn pääluottamusmieheen ja pyytää häntä tekemään asiassa virallinen paikallisneuvottelupyyntö työnantajalle sen jälkeen, kun olet ottanut uuden viran vastaan.

On kuitenkin huomattava, että mahdolliset virka- ja työehtosopimusten tulkintaerimielisyydet työnantajien kanssa selvitetään ja ratkaistaan aina tapauskohtaisesti.

Mikä on kunta- ja hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksissa tarkoitettu euromääräinen kertapalkkio ja mikä on kertapalkkion määrä?

Kunta- ja hyvinvointialan työ- ja virkaehtosopimuksiin on sovittu osana verrokkialojen perälautatarkastelua maksettavaksi kaikille työntekijöille ja viranhaltijoille euromääräinen 467 euron kertapalkkio.

Edellisen 467 euron lisäksi on sovittu varhaiskasvatukseen KVTES-liitteen 5 henkilöstölle 120 euron kertapalkkio ja OVTES G-osion henkilöstölle 150 euron kertapalkkio. Varhaiskasvatuksen työntekijöille kertapalkkion yhteismäärä on siten 467 euroa+120/150 euroa.

Osa-aikaisen työntekijän/viranhaltijan osalta käytetään osa-aikaprosenttina 31.5.2023 voimassa olevaa osa-aikaprosenttia ja suhteutuu työaikaan. Eli maksettava määrä on kertapalkkion täysi määrä kerrottuna osa-aikaprosentilla.

Milloin kertapalkkio maksetaan?

Kertapalkkio maksetaan 30. kesäkuuta 2023, jos paikallisesti ei ole sovittu aiemmasta maksupäivästä

Millä edellytyksillä kertapalkkion saa?

Kertapalkkion edellytyksenä on, että yhdenjaksoinen työ-/virkasuhde on alkanut viimeistään 2.5.2023 ja on voimassa 31.5.2023. Kertapalkkion saaminen ei edellytä, että kyseisenä aikana maksettaisiin palkkaa. Työ-/virkasuhde on voimassa myös palkallisten ja palkattomien työ-/virkavapaiden aikana, joten oikeus kertapalkkioon on olemassa niiden aikana.

Mitä tarkoittaa yhdenjaksoisuus?

Työ- tai virkasuhde on yhdenjaksoinen, jos se on voimassa ilman katkosta. Jos työ-/virkasuhde päättyy ja uusi alkaa heti seuraava päivänä, kyseessä on yhdenjaksoinen työ-/virkasuhde. Jos työ/virkasuhteessa on yhdenkin päivän katkos, kyseessä ei ole yhdenjaksoinen työ-/virkasuhde.

Onko palvelussuhde voimassa työloman ja virkavapaan aikana?

Työ- ja virkasuhde on voimassa myös työloman ja virkavapaan aikana. Työloman ja virkavapaan perusteella ei ole merkitystä.

Pitääkö 2.–31.5.2023 välisenä aikana olla palkallinen päivä?

Ei pidä. Kertapalkkion saa, vaikka jaksolla ei ole yhtään palkallista päivää.

Olen vanhempainvapaalla koko toukokuun. Menetänkö kertapalkkion?

Et menetä. Työ-/virkasuhteesi on voimassa palkallisen vanhempainvapaan aikana, joten sinulla on oikeus kertapalkkioon.

Saako osittaisella hoitovapaalla oleva kesäkuun 2023 kertapalkkion?

Osittaisella hoitovapaalla olevalle työntekijälle (SOTE-sopimus ja KVTES) maksetaan kertaluonteinen palkankorotus eli niin sanottu kertapalkkio täysimääräisenä.

Jos esimerkiksi olet osittaisella hoitovapaalla ja työaikasi on tämän vuoksi alempi kuin 100 prosenttia, saat kertapalkkion silti täyden työajan mukaan. Kertapalkkio suoritetaan sen työaikaprosentin mukaan, joka sinulla on taustalla voimassa.

Olen ollut hoitovapaalla kaksi vuotta. Palaan työhön 15. kesäkuuta. Saanko kertakorvauksen?

Kyllä saat. Hoitovapaalla työ-/virkasuhteesi on voimassa.

Minulle on myönnetty opintovapaata vuoden 2023 loppuun. Saanko kesäkuussa kertapalkkion?

Kyllä saat. Työ-/virkasuhteesi on voimassa palkattoman työ-/virkavapaan eli opintovapaasi aikana, joten kertapalkkion maksamisen edellytykset täyttyvät.

Olen ollut kuntoutustuella 1.4.–20.6.2023. Saanko kertakorvauksen?

Kyllä saat. Kuntoutustuen aikana työ-/virkasuhteesi on voimassa.

Olen ollut osa-aikaisessa virkasuhteessa 30. toukokuuta 2023 asti. Aloitan kokoaikatyön 31. toukokuuta 2023. Kuinka suuren kertakorvauksen saan?

Koska olet kokoaikaisessa työsuhteessa 31. toukokuuta, saat kertakorvauksen täysimääräisenä eli 465 euroa.

Olen osittaisella hoitovapaalla ja teen töitä 30 tuntia viikossa. Normaalisti teen 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Miten ison kertakorvauksen saan?

Kertapalkkio maksetaan sinulle täytenä eli saat 467 euroa. Aikaisemman tulkinnan mukaan kertapalkkiota ei olisi maksettu täysimääräisenä osittaisella hoitovapaalla olevalle.

Olen ollut osasairauspäivärahalla maaliskuun alusta. Olemme työnantajan kanssa sopineet 60-prosenttisesta työajasta. Miten kertapalkkion käy?

Kertapalkkio maksetaan suhteessa työaikaan. Kertapalkkiosi on 60 prosenttia täydestä kertapalkkiosta eli 280,20 euroa (60 % x 467 €).

Määräaikainen työsopimukseni päättyy 28. toukokuuta 2023. Saanko edes osan kertapalkkiosta?

Koska työsuhteesi ei ole voimassa 31. toukokuuta 2023, kertapalkkion maksamisen edellytykset eivät kohdallasi täyty.

Määräaikainen työsopimukseni päättyy 31. toukokuuta. Saanko kertakorvauksen?

Saat edellyttäen, että määräaikainen työsopimuksesi on alkanut viimeistään 2. toukokuuta 2023.

Määräaikainen työsuhteeni päättyy 7. toukokuuta 2023. Uusi työsopimus on tehty ajalle 15.5.–31.12.2023. Eihän viikon katko vaikuta kertapalkkioon saamiseen?

Viikon katkon takia sinulla ei ole oikeutta kertapalkkioon. Edellytyksenä on yhdenjaksoinen työ-/virkasuhde ajalla 2.–31.5.2023. Viikon katko työsopimustesi välillä katkaisee yhdenjakoisuuden, siksi kertapalkkiota ei makseta.

Minulla on määräinen työsopimus, joka päättyy 13. toukokuuta ja uusi työsopimus on sovittu alkamaan 15. toukokuuta. Saanko kertakorvauksen?

Koska kyseessä ei ole yhdenjaksoinen työ-/virkasuhde (jos välissä on yhdenkin päivän katkos), et saa kertakorvausta.

Aloitan kesätyöt 8. toukokuuta 2023. Miten suuren kertapalkkion saan, kun aloitan kesken kuukautta?

Koska työ-/virkasuhteesi ei ole alkanut viimeistään 2. toukokuuta 2023, sinulla ei ole oikeutta kertapalkkioon.

Muuttuuko työaikani tai ruokataukoni?

Työaika ja työsopimuksessa sovittu ruokatauko säilyvät ennallaan. Työnantaja voi yhdenmukaistaa työaikoja ja ruokataukokäytäntöjä vain työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa. Se ei voi yksipuolisesti muuttaa työsopimuksessa sovittua tai vakiintuneesti sovellettua työaikaa tai ruokataukokäytäntöä. Mahdollinen työajan pidennys tulee kompensoida.

Siirtyvätkö vuosilomani ja säästövapaani?

Vuosilomat ja säästövapaat siirtyvät hyvinvointialueelle sellaisenaan. KVTES:n määräyksiä lomien antamisesta tulee noudattaa siirtymisestä huolimatta. Työnantaja ei voi rajoittaa lomien tai säästövapaiden siirtymistä hyvinvointialueelle. Lomat ja vapaat on oikeus pitää myönnettynä aikana.

Mitä tapahtuu työaikasaldoilleni?

Liukuvan työajan saldot siirtyvät hyvinvointialueelle, ellei luovuttava työnantaja irtisano liukuvan työajan järjestelmää. Mikäli liukuvan työajan järjestelmä päättyy ennen siirtymistä, maksetaan plustunnit rahana ja miinussaldo peritään palkasta.

Mitä tapahtuu työaikapankille?

Työaikapankista sovitaan paikallisella sopimuksella. Työaikapankin saldo siirtyy hyvinvointialueelle, ellei työnantaja irtisano paikallista sopimusta. Jos sopimusta ei ole irtisanottu, ei työnantaja voi määrätä nollaamaan pankin saldoa.

Mitä tapahtuu sovituille vapaille ja koulutuksille?

Myönnetyt virkavapaat, työlomat ja sovitut koulutukset siirtyvät sellaisenaan hyvinvointialueelle.

Mitä tapahtuu henkilökuntaetuuksille?

Työnantajan yksipuolisesti myöntämät henkilökuntaetuudet, kuten liikuntasetelit ja merkkipäivämuistamisedut, eivät siirry hyvinvointialueelle.

Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Liikkeenluovutuksen jälkeen työnantajan on yhdenmukaistettava mahdolliset palvelussuhteen ehdot, kuten työterveyshuolto ja liikuntaetuudet.

Vaikuttaako siirto eläkkeisiin?

Eläke-eduissa ei tapahdu muutoksia.

Mitä tapahtuu liiton jäsenmaksun perinnälle hyvinvointialueella?

JUKOn näkemyksen mukaan jäsenmaksuvaltakirjat tulisi siirtää automaattisesti hyvinvointialueelle. Työnantajilla on tässä kuitenkin erilaisia käytäntöjä, joten tarkista oman alueesi käytäntö työnantajalta tai luottamusmieheltä. Mikäli valtakirjaa ei siirretä, toimita valtakirja uudelle työnantajallesi, jotta oikeus jäsenetuuksiin, neuvontaan ja oikeusturvavakuutukseen siirtyy muutostilanteessa.

JUKOn näkemys perustuu lainsäädäntöön. Ammattiliittoon kuuluminen on EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen arkaluonteinen tieto, jonka luovuttamista ja käsittelyä on rajoitettu. Kansallisen tietosuojalain mukaan EU:n tietosuoja-asetuksen kohtaa ei kuitenkaan sovelleta, jos ammattiliittoon kuulumista koskeva tieto on tarpeen rekisterinpitäjän erityisten oikeuksien ja velvoitteiden noudattamiseksi.

Siirto hyvinvointialueelle on juridisesti liikkeenluovutus. Työsopimuslain mukaan liikkeenluovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteisiin perustuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Näin työnantajalla on oikeus siirtää perintävaltakirja ja samassa yhteydessä luovutettava tieto ammattiliittoon kuulumisesta hyvinvointialueelle.

Siirtyvätkö luottamusmiehet hyvinvointialueelle?

Neuvottelut paikallisesta hyvinvointialueen luottamusmiesjärjestelmästä on käytävä 31.1.2023 mennessä.

Siirtyvät luottamusmiehet säilyttävät luottamusmiesasemansa 31.3.2023 asti. JUKOn luottamusmiehet edustavat kaikkia akavalaisten liittojen työntekijöitä ja viranhaltijoita. JUKOn luottamusmiesvaalit järjestetään maaliskuun loppuun mennessä. Valittujen luottamusmiesten toimikausi alkaa 1.4.2023.

Miksi Talentia hakee kampanjalla luottamusmiehiä ja mikä on heidän tehtävänsä?

Luottamusmiehen tehtävä on erittäin tärkeä meneillään olevassa historiallisen suuressa muutoksessa. Talentia vahvistaa Luottotyypit-kampanjalla jäsenistönsä asemaa muutoksessa, jotta mahdollisimman monella olisi edustajanaan talentialainen luottamusmies ja pääluottamusmies. Sosiaalialalla työskentelevä luottamusmies tuntee alan erityispiirteet, ymmärtää sen mekanismeja, lainsäädäntöä sekä osaa perustella työn vaativuutta.

Luottamusmiehet ja pääluottamusmiehet toimivat jäsenistön paikallisena edustaja hyvinvointialueilla. Heidän tehtävänään on mm.

  • Valvoa työrauhaa
  • Neuvoa palvelussuhdeasioissa
  • Ratkaista erimielisyyksiä
  • Edustaa henkilöstöä
  • Osallistua yhteistoimintaneuvotteluihin
  • Osallistua työn vaativuuden arviointiin
  • Olla mukana kuulemisissa
  • Neuvotella luottamusmiesjärjestelmästä
  • Neuvotella paikallisia sopimuksia
  • Neuvotella palkkaharmonisaatiosta
  • Neuvotella paikallisista järjestelyeristä
  • Käydä paikallisneuvottelut
  • Tiedottaa muutoksista ja kysyä työntekijöiden näkemyksiä yhteisiin asioihin.

Talentialaiset ovat suurin SOTE-sopimuksen jukolainen työntekijäryhmä. Myös muiden liittojen jukolaiset luottamusmiehet voivat edustaa Talentian jäseniä.

Siirtyykö työsuojeluorganisaatio hyvinvointialueelle?

Myös työsuojeluorganisaatio voi muuttua hyvinvointialueella. Tämä selviää myöhemmin. Selvitä oma työsuojeluvaltuutettusi JUKOn luottamusmiehiltä.

Jos et löydä vastausta kysymykseesi, niin olethan ensisijaisesti yhteydessä luottamusmieheesi ja tarvittaessa sen jälkeen Talentian jäsenneuvontaan.

Lue lisää: Talentia vaikuttaa hyvinvointialueilla

Lue lisää

Sama työ, eri palkka hyvinvointialueella – toimi näin
Vaikuta työpaikkasi kehittämiseen omavalvonnalla
Siirto hyvinvointialueille: Näin saatte toimivasta työnjaosta kaiken hyödyn
Hyvinvointialueen virkavalinnoista voi valittaa – tutustu ohjeisiin
Tarkista palkkakuittisi hyvinvointialueelta
Hyvinvointialueelle siirtyvä, säästä vuoden viimeinen palkkatosite

Liity Talentian jäseneksi

Voit liittyä jäseneksi, jos sinulla on sosiaalialan korkeakoulututkinto tai suoritat sellaista parhaillaan.

Sinua saattaa kiinnostaa myös