Ylempi AMK-tutkinto avaa ovia 

Kasvatustieteen maistereita ei riitä joka pestiin, sanoo YAMK-opintoja suorittava päiväkodin johtaja Noora Grönholm ja toivoo, että saa jatkaa työssään myös vuoden 2030 jälkeen. 

Varhaiskasvatuslain mahdollinen avaaminen ja kelpoisuusehtojen muuttaminen herättää runsaasti keskustelua päiväkodeissa, sanoo päiväkodin johtaja, sosionomi (AMK) Noora Grönholm. 

–Nykyinen varhaiskasvatuslaki on iso isku varhaiskasvatusalalle, koska sosionomitaustaisia päiväkodin johtajia on paljon, sanoo Touhula Hermionia Tampereella johtava Grönholm. 

Hän suorittaa YAMK-opintoja ja toivoo saavansa jatkaa työssään vuoden 2030 jälkeen. Toivoa pitää yllä hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan ”varhaiskasvatuksen johtajan tehtävässä toimiminen mahdollistetaan myös varhaiskasvatuksen YAMK-tutkinnolla”. 

–Se olisi hassua, jos kirjaus ei menisi läpi, koska varhaiskasvatusalalla on iso pula johtajista, eikä maistereita riitä joka pestiin. Esimerkiksi Pirkanmaan Touhuloissa on 13 johtajaa ja heistä kaksi tai kolme on maistereita. 

Syyskuussa 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaan vuoden 2030 jälkeen päiväkoteja saavat johtaa vain kasvatustieteen maisterit ja ne sosionomit, jotka toimivat päiväkodin johtajina lain tullessa voimaan tai viiden sitä edeltäneen vuoden aikana. 

– Kun laki tuli voimaan, päätin, että en lähde lukemaan maisteriksi, koska se tarkoittaisi, että minun pitäisi aloittaa kaikki opintoni alusta.  

Jos Grönholm ei enää 1. tammikuuta 2030 ole pätevä päiväkodin johtajaksi, hän aikoo jäädä kokonaan pois varhaiskasvatuksen tehtävistä. 

– En voi kuvitella, että palaisin takaisin vaka-opeksi enkä suostu maksimissaan vuoden mittaisiin sijaisuuksiin päiväkodin johtajana. Lähden mieluummin, vaikka lastensuojeluun jonkun yksikön johtajaksi. 

Opintojen aikatauluttaminen haasteellista

Vuosi sitten Noora Grönholm aloitti YAMK-opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän suorittaa sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylempää amk-tutkintoa. 

–YAMK-opinnot ovat osoittautuneet todella rankoiksi tehtäviksi työn ohessa, vaikka niitä mainostettiin helpoiksi ja työelämään mukautuviksi, Grönholm sanoo. 

Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä ja sen suunniteltu kesto on 1,5–2 vuotta.  

Sosionomien osaaminen olisi omiaan vastaamaan päiväkotien kasvaviin haasteisiin.

Grönholm huomauttaa, että 90 opintopisteen suorittaminen puolentoista vuoden aikana tarkoittaa täysipäiväistä opiskelua. Hän aikoo saada opinnot valmiiksi kahdessa vuodessa. 

– Olen jo hakenut opiskeluoikeutta ensi keväälle, Grönholm kertoo. 

Hänen mukaansa erityisesti opintojen aikatauluttaminen on ollut haasteellista. 

– Opinnot sisältävät paljon tiimitehtäviä, mikä on hyvä, koska tehtäviä ei tarvitse tehdä yksin, mutta kun tiimissä on seitsemän henkilöä, ei aikatauluja ole ihan helppoa saada sopimaan. 

Grönholmin tiimi on ollut koolla etäyhteyden välityksellä yleensä sunnuntaisin tai maanantai-iltaisin, sillä ne osoittautuivat parhaiksi ajankohdiksi. 

– Illat ja viikonloput ovat menneet muutenkin vahvasti opiskellessa. Olen käyttänyt opiskeluun myös lomapäiviä, ja työnantaja on joustanut. Ilman sitä opiskelu ei olisi onnistunut. 

Intensiivisen lukuvuoden jälkeen Grönholmin YAMK-opinnot ovat jo voiton puolella. Kuluvalle lukuvuodelle jää enää yksi pakollinen kurssi sekä valinnaiset opinnot. 

– Opinnäytetyötä olen tehnyt koko ajan muiden opintojen ohella. Teemme opiskelukaverini kanssa Attendolle kyselytutkimuksen sote-alan henkilöstön kulttuurisesta kompetenssista. 

Henkilökunnassa seitsemän eri kansallisuutta

Noora Grönholm valmistui vuonna 2010 alun perin palveluohjauksen sosionomiksi ja aloitti työuransa lastensuojelun sijaishuoltoyksikössä.  

– Eksyin päiväkotiin omien lasten myötä, kun halusin päivätöihin, Grönholm kertoo. 

Hän työskenteli ensin vuosia varhaiskasvatuksen opettajana Tampereen kaupungilla, kunnes siirtyi viisi vuotta sitten ensin vaka-opettajaksi ja sitten apulaisjohtajaksi yksityiseen Touhula Hervannan Wäiskiin. Vaka-opinnot hän suoritti työn ohessa Laurea-ammattikorkeakoulussa.  

Marraskuusta 2021 Grönholm on johtanut Tampereen Hervannassa sijaitsevaa kielirikasteista Touhula Hermionia, jossa on viisi ryhmää. 

– Lapsista 45 prosenttia on S2-lapsia. Päiväkodin 18 työntekijästä kolme on englanninkielisiä. Hoidan kaiken viestinnän suomeksi ja englanniksi sekä henkilökunnalle että perheille. 

Suomi tai englanti ei kuitenkaan aina ole se kieli, jota lasten kanssa voi käyttää, vaan henkilökunta käyttää usein puheen tukena vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä, Grönholm huomauttaa. Kielten ja kansallisuuksien kirjo aiheuttaa Touhula Hermionin arjessa moninaisia haasteita. 

– Joudun monesti varmistelemaan, että asia on ymmärretty, ja vasu-keskusteluissa käytämme usein tulkkia. Ei ole myöskään itsestäänselvyys, että sovituista aikatauluista pidetään kiinni. 

Pelkästään henkilökunnassa on edustettuna seitsemän eri kansallisuutta. Se helpottaa paljon kommunikointia lasten ja perheiden kanssa, Grönholm sanoo.  

– En ikinä enää menisi muualle töihin. Se on iso rikkaus, että haasteet vaihtelevat ja päivät eivät seuraa toisiaan. Tykkään hirveästi, kun on eri kieliä, kulttuureita ja kansallisuuksia. 

Perspektiiviä ja työkaluja työhön

Vaikka opiskelu työnohessa onkin ottanut voimille, Noora Grönholm kokee saaneensa YAMK-opinnoista paljon työhönsä päiväkodin johtajana.  

– Opinnot ovat antaneet perspektiiviä ja työkaluja työhöni. Reflektoin sitä koko ajan. Mietin, miten haluan johtaa, minkälainen johtaja olen ja miten haluan kehittää itseäni johtajana. 

Grönholm haluaa olla valmentava päiväkodin johtaja, joka motivoi työntekijöitä kehittämään omaa ammattitaitoaan. Se on hänestä tärkeää, jotta osaaminen ei huku varhaiskasvatuksesta. 

– Pelkään, että pitkään päiväkodeissa olleet vaihtavat alaa, kun perheiden ja lasten haasteet lisääntyvät koko ajan, mutta työn vaativuuden kasvu ei näy palkassa tai resursseissa. 

Grönholmia harmittaa, että henkilöstön olemassa olevaa ammattitaitoa ei arvosteta. 

– Sosionomien osaaminen olisi omiaan vastaamaan kasvaviin haasteisiin. Päiväkodeissa me emme keskity vain lapseen, vaan työskentelemme koko perheen kanssa, ja tätä ei tunnisteta. 

Varhaiskasvatus on paljon muutakin kuin tietojen ja taitojen opettelua, Grönholm sanoo. 

– On paljon perheitä, jotka voivat huonosti. Koulupolun varmistamisen sijaan päiväkodeissa pitäisi keskittyä lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja se edellyttää moniammatillisuutta. 

Grönholmista päiväkodin johtajan työssä parasta on se, että hän pääsee vaikuttamaan toisten kokemukseen työelämästä. Yksi nouseva trendi, joka haastaa päiväkotien johtajia, on henkilökunnan yleistyvät mielenterveyden ongelmat, hän sanoo. 

– Minulle tärkeintä on se, että henkilökuntani voi hyvin. Kun he voivat hyvin, lapset voivat hyvin, ja kun lapset voivat hyvin, niin perheet ovat tyytyväisiä ja talo on täynnä. 

Opinnot eivät näy tilinauhassa

Yksityisen päiväkodin johtaminen edellyttää työkykyjohtamista, henkilöstöjohtamista, pedagogista johtamista ja taloudellista johtamista, Grönholm listaa. 

– Maisterikoulutuksessa ei käsitellä puoltakaan niistä asioista, mitä päiväkodin johtaja arjessaan tarvitsee, eikä maistereilla ole sitä määrää johtamisopintoja kuin YAMK-opinnoissani. 

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen ei näy Grönholmin tilinauhassa.  

– Touhula-päiväkodeilla ei makseta maisteri- eikä YAMK-lisää. Saan lisää palkkaa vain, jos otan lisää vastuuta eli jos vaikka ottaisin johdettavakseni toisen päiväkodin.  

Sen sijaan edellisen toimintakauden aikana suoritettu lähiesimiestyön ammattitutkinto toi Grönholmille runsaan sata euroa lisää kuukausipalkkaan. 

Grönholm haluaa olla valmentava päiväkodin johtaja. 

Jos kävisi niin, että varhaiskasvatuslakia ei avattaisi, eikä Grönholm enää runsaan viiden vuoden kuluttua olisi pätevä päiväkodin johtajaksi, hän uskoo löytävänsä töitä toisaalta.  

– Koko sosiaaliala on auki minulle YAMK-tutkinnon ansiosta. Se avaa minulle uusia ovia esimerkiksi lastensuojeluyksikön tai perhetukikeskuksen johtotehtäviin. 

Risuja hän antaa Tampereen ammattikorkeakoululle siitä, että terveydenhuolto korostuu opinnoissa liikaa sosiaalialan kustannuksella. 

YAMK-opintoja harkitseville päiväkodin johtajille Grönholmilla on kaksi vinkkiä. 

– Sisällytä tutkintoon mahdollisimman paljon johtamisopintoja, koska ne syventävät ammattiosaamistasi ja harkitse osittaista opintovapaata, jottei opiskelu käy liian työlääksi. 

Vuoden 2030 alusta vain harva sosionomi kelpaa enää päiväkodin johtajaksi 

Varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodin johtajakelpoisuus säilyy vain niillä henkilöillä, jotka olivat johtajan tehtävässä lain voimaantullessa 1.9.2018 tai viiden sitä edeltäneen vuoden aikana. Nämä henkilöt voivat jatkaa johtajan tehtävissä työuransa loppuun. 

Päiväkodin varajohtajina toimineita ei sen sijaan katsota kelpoisiksi päiväkodin johtajiksi enää vuoden 2030 alusta. 

Opettajakelpoisilla sosionomeilla (AMK) puolestaan on oikeus tulla valituksi päiväkodin johtajan tehtävään, mutta jatkaakseen johtajan työssä 1.1.2030 jälkeen, heidän on suoritettava kasvatustieteen maisterin tutkinto ennen 2030. 

Sama koskee myös ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneita opettajakelpoisia sosionomeja.  

Heidän kohdallaan tosin tilanne saattaa muuttua, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu, että varhaiskasvatuksen johtajan tehtävässä toimiminen aiotaan mahdollistaa myös varhaiskasvatuksen sosionomi YAMK-tutkinnolla.  

Talentian tavoitteena on, että hallitusohjelman kirjaus toteutuu.    

Meeri Ylä-Tuuhonen