Sosionomista sosiaalityöntekijäksi
Ylempi AMK ei ole ainoa sosionomien jatkokoulutusväylä. Heille on tarjolla kolme polkua pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Suorin … Lue lisää
Porilainen Johanna Ahokas on työskennellyt sosiaali- ja terveysjohtajana neljä vuotta. Syyskuussa hänelle tulee vuosi täyteen Laitilan kaupungin palveluksessa.
– Nautin siitä, että työni on monipuolista. Sote-johtajana minulla on myös mahdollisuus kehittää palveluita ja toimia erilaisissa verkostoissa, hän perustelee uravalintaansa.
Ahokas vastaa Laitilan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja noin 250 ammattilaisen työskentelystä. Laitilassa on lähes 8 500 asukasta.
– Täällä on satsattu ennaltaehkäisevään työskentelyyn erityisesti lapsiperheiden palveluissa. Olemme myös onnistuneet rekrytoimaan väkeä.
Laitilan kaupunki palkkasi hiljattain perhepalveluihin sosiaaliohjaajan ja neuropsykiatrisen valmentaja-perhetyöntekijän.
Myös lastensuojelun asiakasmäärät ovat Laitilassa varsin inhimilliset. Ahokkaan muukaan yhdellä sosiaalityöntekijällä on vastuullaan keskimäärin 20–30 asiakasta. Hoitohenkilökunnan saatavuus sen sijaan heikkenee, Ahokas kertoo.
Palveluiden kehittämisestä Ahokas kiinnostui toimiessaan yksityisessä lastensuojeluyrityksessä laatupäällikkönä.
– Työskentelin pääasiassa sijoitettujen lasten parissa. Aloin miettiä, mitä kaikkea voisin tehdä kunnallisella puolella, jotta perheille saataisiin tukea jo varhaisessa vaiheessa.
Vuonna 2013 Ahokas siirtyi sosiaalityöntekijä-lastenvalvojaksi Säkylään. Siellä hän oli mukana kehittämässä muun muassa toiminnallisia vanhempainiltoja, joihin osallistuivat myös 5. ja 7. luokkien oppilaat.
– Toimintarasteilla oli tehtäviä kouluterveyskyselystä nousseista ajankohtaisia aiheista, kuten päihteistä, some-käyttäytymisestä ja kiusaamisesta. Vanhempien osallistumisprosentti hipoi sataa.
Samankaltaisia kehittämisideoita Ahokas haluaa edistää myös Laitilassa. Sote-johtajana hän antaa raamit palveluiden kehittämiselle ja asettaa tavoitteet kaupungin strategian mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmän kanssa.
Hänestä on tärkeää, että palveluiden kehittämiseen osallistuvat kaikki mahdolliset tahot ja että kehitystyössä hyödynnetään vertaisarviointia ja asiakaspalautetta.
Sote-johtamisen ohessa Ahokas tekee myös ulkoisia auditointeja ja sertifiointeja pääasiassa sosiaali- ja terveysalalle.
– Hurahdin niihin täysin kahdeksan vuotta sitten. Johtavana arvioijana näen erilaisia toimintatapoja eri puolella Suomea ja saan niistä ajatuksia omaankin johtamiseeni.
Laaja-alainen yhteistyö on Johanna Ahokkaalle sydämenasia.
– Yhdessä tekemisessä on voimaa. Kun työntekijöillä ei ole raja-aitoja toimialueiden välillä tai sisällä, asiakkaat saavat apua nopeasti eikä heidän tarvitse kulkea palvelusta toiseen.
Hän kiittelee sote-uudistusta muun muassa yhteistyön tiivistämisestä kuntien välillä. Valmistelun myötä Varsinais-Suomen sote-johtajat ovat olleet koolla säännöllisesti.
– Osallistun innolla sote-uudistukseen. Se vaatii valmistelutyön osaamista, muutosjohtajuutta ja tiedolla johtamisen kehittämistä.
Tietoa tarvitaan kaikilla tasoilla henkilöstöstä kaupunginjohtajaan, jotta palvelut ja työvoima on mahdollista kohdentaa oikein, Ahokas lisää.
Ahokkaan mukaan edellisten sote-uudistusten valmistelussa oli useita hyviä toimintamalleja, jotka ovat jääneet elämään kuntiin. Esimerkiksi lapsiperheiden palveluita on kehitetty monitoimijaiseen ja asiakasystävälliseen suuntaan, hän sanoo.
– Laitilassa ei enää ole erillistä kasvatus- ja perheneuvolaa, vaan perhepalveluissa tarjotaan lain mukaisesti kasvatus- ja perheneuvontaa.
Sote-uudistuksen seurauksena Laitilaan on juurtumassa systeeminen työote, joka perustuu asiakkaan kohtaamiseen ja luottamuksen rakentamiseen.
– Koulutukset alkoivat meillä kesäkuussa, Ahokas kertoo.
Meeri Ylä-Tuuhonen