Vuosilomien laskeminen ja ohjeita lomalla sairastumiseen
9.4.2018
Vuosiloman ajankohdan määrää työnantaja kaikilla toimialoilla, mutta ajankohtia ei voi määrätä miten tahansa. Työntekijöiltä kysytään lomatoiveet keväällä, ja ne tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon tasapuolisesti.
Vuosilomien pituuksista ja lomien pitämisestä on sovittu eri työehtosopimuksissa ja vuosilomalaissa. Tästä jutusta saa myös ohjeita tilanteisiin, jos sairastut vuosilomallasi.
Lomankertymisvuosi on aina 1.4.–31.3., ja sinä aikana kertyneet lomat pidetään yleensä sitä seuraavana kesänä. Kaikissa palvelussuhteissa kertyy vuosilomaa. Vuosiloma kertyy kuitenkin toisin silloin, kun työntekijä työskentelee alle 14 päivänä tai alle 35 tuntia kuukaudessa muulla kuin kuukausi- tai viikkopalkalla.
Silloin hänellä on oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta. Vapaa-ajalta maksetaan lomakorvaus prosenttiperusteisesti työsuhteen aikana. Tällöin riippuen palvelussuhteen kestosta, lomakorvaus on joko 9 prosenttia tai 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneestä palkasta.
Kuntasektorilla vuosiloman määrä katsotaan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) taulukoista, joita on 3. (KVTES luku IV 5§ 2 mom). Vuosiloman pituuteen vaikuttaa täysien loman kertymiskuukausien lukumäärä, hyväksytyn työkokemuksen määrä ja palvelussuhteen pituus.
Taulukon 1 mukaan eniten lomaa saa työntekijä tai viranhaltija, jolla on yli 15 vuotta työkokemuslisään oikeuttavaa palvelusaikaa ja hän on ollut 31.3. mennessä yhdenjaksoisesti kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa vähintään kuusi kuukautta. Jos hän on ollut koko lomankertymisvuoden työssä, hän saa 38 vuosilomapäivää.
Vuosiloman tai sen osan alkamisesta tulee ilmoittaa viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.
Taulukon 2 mukaan työntekijällä tai viranhaltijalla on oikeus 28 vuosilomapäivään, mikäli hänen palvelussuhteensa kuntaan tai kuntayhtymään on kestänyt 31.3. mennessä vähintään 1 vuoden ja täysiä lomanmääräytymiskuukausia on 12.
Taulukkoa 2 sovelletaan myös työntekijään tai viranhaltijaan, jonka palvelussuhde on kestänyt 31.3. mennessä vähintään 6 kuukautta ja hänellä on palveluslisään oikeuttavaa aikaa vähintään 5 vuotta. Jos palveluslisään oikeuttavaa aikaa on 10 vuotta, niin tällöin hänellä on kuitenkin oikeus 30 vuosilomapäivään edellyttäen, että lomaa kertyy 12 lomanmääräytymiskuukaudelta.
Jos on työskennellyt kunnassa alle vuoden ja työkokemusta on alle 5 vuotta, lomaa kertyy enintään 23 päivää. (taulukko 3).
Vuosiloman määrä eroaa myös lomaa pidettäessä. Kuntasektorilla ja Avaintassa täysi lomaviikko kuluttaa viisi lomapäivää. Yksityissektorilla lomaa kuluu pidettäessä kuusi päivää viikossa. Tämä johtuu siitä, että yksityisellä sektorilla sovelletaan tältä osin vuosilomalakia ja sen mukaan lauantai on vuosilomaa kuluttava arkipäivä. Yksityissektorilla 33 vuosilomapäivällä saa siten 5 viikkoa 3 päivää lomaa ja kuntatyönantajilla 38 vuosilomapäivällä 7 viikkoa 3 päivää.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan työntekijä saa lisäksi kolme ylimääräistä vuosilomapäivää, jos jompikumpi näistä ehdoista täyttyy tarkasteluajankohtana 31.3. 1) työntekijä on yhdenjaksoisesti ollut työssä tällä työnantajalla 3 vuotta (työsuhde on voimassa myös perhevapaan aikana) tai 2) työntekijällä on hyväksyttyä työkokemusta yli 10 vuotta.
Lisäksi samana lomankertymisvuonna työntekijällä tulee olla ansaittuna vuosilomaa vähintään kuudelta kuukaudelta. Työpaikan vaihtaja ei siis mahdollisesti ensimmäisenä vuonna ole oikeutettu kolmeen ylimääräiseen vuosilomapäivään.
Miten lomat pidetään?
Vuosiloman ajankohdan määrää työnantaja kaikilla toimialoilla, mutta ajankohtia ei voi määrätä miten tahansa. Työntekijöiltä kysytään lomatoiveet keväällä, ja ne tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon tasapuolisesti.
Lomakausi on 2.5.–30.9. Vuosilomasta neljä viikkoa on sijoitettava lomakaudelle ja niin sanottu viikon talviloma pidetään ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua 30.4. mennessä. Viisi viikkoa ylittävä loma annetaan työnantajan määräämänä aikana kesä- tai talvikaudella. Kesä- ja talviloma tulisi antaa aina yhdenjaksoisena riittävän levon vuoksi, jos se palvelutoiminnan kannalta on mahdollista. Joka tapauksessa yhden lomajakson tulee yhtäjaksoisesti olla vähintään kaksi viikkoa.
Vuosiloman tai sen osan alkamisesta tulee ilmoittaa työntekijälle kuukautta ennen, mutta viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkua.
Jos sairastut vuosilomalla, ilmoita siitä työnantajalle ja pyytää loman siirtoa.
Työntekijä ja työnantaja voivat sopia loman pitämisestä ennen seuraavan lomakauden alkua sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu. Esimerkiksi kesän 2018 lomat ajalle 1.1.2018–30.4.2019. Asiasta pitää nimenomaan sopia. Usein tilanne koskee uusien työntekijöiden niin sanottujen uusien vuosilomien pitämistä alkuvuodesta.
Perhevapaata pitävien työntekijöiden tilanteissa on sovittu käytäntö, että vuosiloma voidaan antaa kuuden kuukauden kuluessa äitiys- ja vanhempainvapaan päättymisestä. Vähintään kolmen viikon loman pitämisestä on perhevapaallakin pakko sopia, ja tämä pidetään yleensä vanhempainvapaakauden päätyttyä.
Kuntasektorilla vuosiloma kertyy normaalisti äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta (10 kuukautta). Yksityissektorilla vuosilomaa kertyy äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta noin kuudelta kuukaudelta (156 arkipäivää).
Jos sairastut
Jos työntekijä sairastuu ennen vuosilomaa, sairastumisesta ilmoitetaan työnantajalle, ja vuosiloma siirtyy myöhemmin pidettäväksi. Se ei siirry sovitun loman perään, vaan ajankohdasta on sovittava uudelleen.
Jos työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana, hänen kuuluu ilmoittaa sairastumisesta työnantajalle ja pyytää loman siirtoa. Koska työntekijä ei ole ollut työpaikalla, vaaditaan usein sairastumisesta lääkärintodistus. Kuntatyönantajilla lääkärintodistus tulee toimittaa työnantajalle viikon sisällä sairastumisesta tai ensimmäinen sairauspäivä on palkaton.
Vuosiloma siirtyy sairausloman ajalta myöhemmin pidettäväksi. Oikeutta loman siirtämiseen ei kuitenkaan ole silloin, jos työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella.
Yksityissektorilla työntekijällä on ehdoton oikeus neljän viikon lomaan. Jos työntekijä sairastuu loman aikana, siirtyy vuosiloma myöhemmin pidettäväksi. Jos lomaa on kertynyt yli neljä viikkoa, voi sairaustilanteisiin liittyä pisimmillään kuuden päivän omavastuuaika. Tämä tarkoittaa, että sairastuessa neljä viikkoa ylittävällä vuosiloma-ajalla, työntekijä ei saa siirtää vuosilomaansa, vaikka hän on sen aikana työkyvytön.
