Sisarukset Janni ja Jerry Johansson nikkaroivat Verstaassa Reetta Nurkkalan kanssa. Kuva: Nina Susi
Pajarinrannan päiväkoti Kemissä on auki ympäri vuorokauden.
Lunta tuiskuaa yli 20 metriä sekunnissa Perämeren rannalla Kemissä. Pajarinrannan päiväkodin toiminta-ajatuksena on ulkoilla joka päivä säällä kuin säällä, mutta tammikuisena iltana iltaryhmän 3–5‑vuotiaat Tyrskyt kiirehtivät päivällisen jälkeen ulkoilun sijasta jumppasaliin.
Varhaiskasvatuksen sosionomi Reetta Nurkkala ja varhaiskasvatuksen opettaja Riikka-Maria Huusko ovat suunnitelleet lapsille temppuradan.
–Tyrskyt käyvät kerran viikossa jumppasalissa ja jumppasali on meidän vapaassa käytössämme iltaisin ja viikonloppuisin, Reetta Nurkkala kertoo.
Jumppasali on suunniteltu päiväkoti-ikäisille ja siellä on runsaasti tekemistä. On köysiä, keinu, kiipeilyseinä ja liukumäki. Sinne voi tehdä tasapainoradan ja erilaisia ryömimistunneleita. Välineistöön kuuluu äänentoistolaitteet ja mikrofoni. Tilaan saa myös puolapuista käännettynä esiintymislavan.
Reetta Nurkkala ohjaa Augusti Lohinivan harjoittelua jumppasalissa. Kuva: Nina Susi
Jumppasali on korkea ja valoisa tila, jossa on joustavat lattiat. Hirsiseinissä on pyöreät akustiset levyt. Tilojen akustiikka on herättänyt paljon ihastusta kolmen kuukauden aikana, jonka Pajarinrannan vuoropäiväkoti on toiminut.
Melutaso pysyy hyvin kohtuullisena, mikä on miellyttävää niin lasten kuin henkilökunnankin kannalta.
Tasapainokivien avulla lapset totuttelevat erilaisiin korkeuksiin ja harjoittelevat tasapainoa ja motoriikkaa. Niitä voi käyttää erityisesti temppuradoissa tukemaan lapsen motoriikan kehitystä.
– Lapset olivat ensimmäiset viikot ratketa riemusta, kun pääsimme muuttamaan tähän uuteen päiväkotiin. He viihtyvät tosi hyvin ja meillä on hyvät välineet ja oppimisympäristöt, jotka toivat uusia ulottuvuuksia pedagogiikkaan, Huusko sanoo.
Uusien tilojen lisäksi ympäristö on ihanteellinen. Vieressä on meren lisäksi lasten liikenne- ja leikkipuisto ja kirjasto on kävelymatkan päässä. Talvella pihalta pääsee jäälle hiihtämään.
Lapset tulivat Pajarinrantaan Kaivolinnan ja Ruutin päiväkodeista, jotka olivat tulleet jo tiensä päähän. Hoitoa tarjotaan kaupungin kaikille vuorohoitoa tarvitseville lapsille, joiden huoltajien työaika tai opiskelu sijoittuu kello 17.00–6.30 väliselle ajalle.
Iltasadun ja musiikin jälkeen uni tulee nopeasti.
Kaikkiaan päiväkodissa on noin 200 lasta. Vuorohoitoa tarvitsevia lapsia on noin 110. Noin 20 lasta on rinnakkaissijoitettuja, eli he ovat toisessa päiväkodissa tai esikoulussa ja tarvitsevat vuorohoitoa esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuisin.
– Päiväkoti on iso, mutta se ei tunnu suurelta, sillä kaksitoista ryhmäämme jaettiin pienempiin soluihin. Meillä on neljä solua, joista jokainen tuntuu omalta, pieneltä päiväkodilta, Reetta Nurkkala kertoo.
Kaikissa soluissa toimii kolme kotipesää, joissa toiminta tapahtuu ja jotka ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään.
Lapset tottuneita vuorohoitoon
Vuoropäiväkoti on tarvittaessa aina auki. Vuorohoitoa tarvitsevien lasten hoitoajat vaihtelevat paljon.
Ensimmäinen lapsi voi tulla aamulla neljän jälkeen ja viimeinen olla yli kymmeneen saakka illalla. Yhdestä neljään lasta tarvitsee muutaman kerran viikossa yöhoitoa, ja he tulevat päiväkodille kello 17:n ja 20:n välillä. Aamupalan jälkeen he siirtyvät aamuryhmään ja jatkavat siihen saakka, kunnes huoltaja hakee heidät iltapäivällä.
Yöhoitoon jäävät lapset ovat yleensä tottuneita vuorohoitoon ja nukkumiseen päiväkodissa. Iltasadun ja musiikin kuuntelun jälkeen uni tulee yleensä aika nopeasti.
– Vanhemmat työskentelevät terveydenhuollossa, teollisuudessa ja kaupan alalla. Vuoroja on hyvin monenlaisia sekä opettajilla että hoitajilla. Tulen töihin vaihtelevasti kello viiden ja 14:n välillä, Huusko mainitsee.
Yövuoroja tekevät vain lastenhoitajat. Varhaiskasvatuksen sosionomi ja ‑opettaja tekevät päivä- ja ilta-aikaan olevia vuoroja vuorollaan myös viikonloppuisin.
Huoltajat ilmoittavat sunnuntaihin mennessä lastensa seuraavan viikon hoidon tarpeen.
–Toiminnan suunnittelu pitkällä tähtäyksellä voi olla vähän haastavaa, mutta olemme joustavia ja pystymme inspiroitumaan hetkessä ja tekemään erilaisia asioita. Tavoitteemme on saada lapsille ehyt varhaiskasvatuspäivä riippumatta siitä, mihin aikaan lapsi tulee hoitoon. Ja että hän saa kaikkia niitä varhaiskasvatuksen sisältöalueita, mitä on päivälapsillakin, Nurkkala kertoo.
Useammassa ryhmässä päivän aikana
Uutta on myös se, että uuden päiväkodin aloittaessa toimintansa lapset jaettiin Tyrskyissä hoitoaikojen perusteella ryhmiin.
– Ryhmä on sen päivän kiinteä. Tätä olemme innoissamme olleet kokeilemassa, ja se on lähtenyt tosi hyvin toimimaan. Meillä ei enää ole perinteisiä kiinteitä päiväkotiryhmiä vaan aamu‑, päivä- ja iltaryhmä, joissa on hyvin vaihteleva määrä lapsia, Riikka-Maria Huusko sanoo.
Katariina Hyyryläinen nauttii keinun vauhdeista. Kuva: Nina Susi
Lapsilla on hoitopäivän aikana tietyt kaverit ja tietyt aikuiset ympärillään, mikä rauhoittaa lapsen päivää.
– Jos lapsi tulee hoitoon aamulla kello 5.30, hän on aivan eri vaiheessa kello 13.00, kuin iltahoitoon tuleva. Silloin aamulla tullut lapsi on jo lähdössä kotiin. Vältämme näitä lasten lyhyitä kohtaamisia tällä tavalla, selittää päiväkodin johtaja Kirsti Jaakkola.
Samassa ryhmässä on paljon samoja lapsia, mutta koska vuorohoidossa olevat lapset tulevat hoitoon vanhempien työaikojen mukaan, voi lapsi olla useammassa ryhmässä viikon aikana.
– Vuorohoidossa olevat lapset ovat pienestä pitäen tottuneet siihen ja he ovat hyvin joustavia ja luottavat tosi paljon ympärillä oleviin aikuisiin ja kavereihin. Paras kaveri voi olla toisessa kotipesässä, mutta pyrimme aikuisina ja kasvattajina edistämään kaverisuhteita ja rakentamaan niitä. Pienryhmätilanteissa voimme kehottaa kaveruksia leikkimään keskenään, Reetta Nurkkala kertoo.
Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaan toiminta on lapsilähtöistä ja ideat toimintaan nousevat lapsen mielenkiinnon kohteista ja arjen kokemuksista.
– Havainnoimme lasten leikkejä ja toimintaa sekä kyselemme lapsilta ideoita. Huomioimme toiminnassa tietysti myös lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat ja niihin asetetut tavoitteet.
Mahdollisuuksia monipuoliseen toimintaan
Tyrskyt ehtivät leikkiä vielä vapaata leikkiä ennen iltapalaa, joka tarjotaan kello 19.30. Tänä iltana kukaan lapsista ei jää yöhoitoon. Heidän hoitopäivänsä on alkanut kello 10.30:n ja 14:n välillä ja ensimmäiset lapset haetaan kotiin päivällisen jälkeen, viimeiset kymmenen jälkeen.
Lapsi voi olla useammassa ryhmässä viikon aikana.
Lapset ehtivät olla hetken aistihuoneessa Huuskon kanssa.
Aistihuoneen suunnitteli päiväkodin kalustaja ja sitä voi käyttää pienryhmätilana monipuolisesti.
– Päiväkodin kalustamisesta järjestettiin käänteinen kilpailutus työntekijöiden toiveet huomioiden. Kalustuksen suunnittelija ehdotti aistihuonetta. Siellä voi kuunnella erilaisia ääniä, löhötä lattialla tyynyjen päällä, katsoa kaukaisuuteen peilin kautta tai vain rauhoittua ja hiljentyä, Kirsti Jaakkola kertoo.
Aistihuone on koettu hyväksi satuhieronnassa ja rentoutumishetkissä valoineen ja rauhoittavine äänineen ja lapset lähtevät sinne mielellään.
Janni Johansson, Elmiina Puhakka ja Sofia Juopperi leikkivät aistihuoneessa yhdessä Riikka-Maria Huuskon kanssa. Kuva: Nina Susi
Pajarinrannan verstaan höyläpenkit on mitoitettu päiväkoti-ikäisille. Siellä lasten kehitystaso ja taidot huomioon ottaen lapset voivat kokeilla puutöitä ja muitakin kädentaitoja. Vasaroiden, ruuvimeisseleiden ja sahan lisäksi verstaasta löytyy myös maalaustarvikkeita, isoja piirustusalustoja ja mikroskooppi.
Iltapalan lapset syövät ruokasalissa, joka on avara ja valoisa tila.
Päivisin ruokasalissa syövät kaikki isot lapset sekä pienimmistä lapsista isoimmat. Ruoka valmistetaan omassa keittiössä.
– Ruokailu on porrastettu niin, että ensimmäiset lapset menevät syömään puoli yhdeltätoista ja viimeiset puolen päivän aikaan, kertoo Nurkkala.
Kevään koittaessa päiväkodin laaja viherpiha pääsee oikeuksiinsa. Erikoisuutena pihalla on iso metsänpohja- eli kuntta-alue, jonka on todettu vaikuttavan lasten terveyteen myönteisesti.
– Se tarjoaa jatkossa hyviä mahdollisuuksia lasten leikkeihin. Siinä tulee kasvamaan mustikkaa ja puolukkaa, Riikka-Maria Huusko kertoo.
Viherpihan kaunistamiseksi on päätetty hankkia lapsille suunnattua, pedagogisia oivalluksia sisältävää taidetta. Juuri päättyneen taiteilijahaun perusteella valitut teokset pyritään toteuttamaan syyskuun loppuun mennessä.
Suomen suurin hirsipäiväkoti
Pajarinrannan päiväkoti on yksi Kemin kaupungin tärkeimmistä varhaiskasvatuspalvelujen investoinneista pitkiin aikoihin. Suomen suurin hirsipäiväkoti avattiin viime vuoden marraskuussa. Rakennusratkaisuissa kuten sisustuksessakin suuri paino on vihreillä arvoilla, ekologisuudella ja vastuullisuudella. Suuria kiitoksen aiheita ovat olleet hirsirakenteiden lisäksi hyvä ilmanvaihto, avaruus, valoisuus, selkeys ja samassa tasossa toimiminen. Päiväkodin erikoisuutena on päiväkoti-ikäisille lapsille suunniteltu ruokala, liikuntasali ja verstas sekä monimuotoinen viherpiha.
