Virheellisesti palkkaan tehtyjä epäpätevyysalennuksia on jo maksettu monissa kunnissa takautuvasti takaisin. Malttia ja valppautta tarvitaan silloin, jos työnantaja vitkuttelee virheiden oikaisussa.
Ammattijärjestö Talentian työmarkkinalakimies Tuomas Hyytinen sanoo, että työnantajan velvollisuus on selvittää asia sen jälkeen, kun työntekijä ilmoittaa, että hänelle on maksettu palkkoja väärin perusteettomasta tehdyn epäpätevyysalennuksen vuoksi.
– Selvintä toki olisi, jos työnantaja itse oma-aloitteisesti selvittäisi, onko ns. epäpätevyysalennusta sovellettu virheellisesti, jatkaa Hyytinen.
Hämeenlinnan kaupungissa pääluottamusmiehet sopivat, että jäsenet ohjataan ottamaan epäpätevyysalennusta koskevissa asioissa suoraan yhteyttä henkilöstöpalveluihin.
– Olemme myös jäsenen luvalla toimittaneet hänen laatimansa oikaisupyynnön henkilöstöpalveluihin, kertoo talentialainen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon pääluottamusmies Johanna Rantala.
– Hämeenlinnassa perusteettomat alennukset tuli poistaa 1.2.2018 lähtien. Paikallisneuvotteluja minun ei ole tähän päivään mennessä tarvinnut käydä, sillä jäseniltä saamieni tietojen mukaan oikaisuvaatimuksista on ratkaistu suoraan oikaisupyynnön jälkeen ja korvaukset maksettu tai tulossa maksuun.
Tulkintaerimielisyyksien ratkominen vie aikaa
Sitten on kuntia, joissa oikaisun saaminen virheellisiin epäpätevyysalennuksiin viivästyy. Syynä on yleensä työnantajan haluttomuus tarttua asiaan. Malttamattomasti saataviaan odottavia jäseniä viivytykset tietysti harmittavat.
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän talentialainen Jukon pääluottamusmies Linda Sydänmäki kertoo, että hän teki neuvottelupyynnön asiasta jo joulukuussa 2017, ja nyt kesälomien jälkeen asiassa on vihdoin edistytty.
– Olen tuonut koko ajan esille Jukon näkemyksen siitä, että työnantajan on itse korjattava virheensä. Ensin tähän ei myönnytty. Nyt meillä on jo lupaus, että työnantaja antaa esimiehille kirjallisen ohjeistuksen, kuinka työntekijöiden ja esimiesten tulee asiassa toimia. Sopimatta on vielä, lähetämmekö meille saapuneet jäsenten yhteydenotot suoraan henkilöstöpalveluihin.
Talentiasta muistutetaan, että asian vireille tulon jälkeen saatavien vanhentuminen katkeaa. Työmarkkinoilla erimielisyyksien ratkaisupolut ovat toimivia, vaikkakin hitaita, joten jäsenten on hyvä odotella rauhassa tulkintaerimielisyyksien ratkeamista.
Työelämän sopimusten mukaan asioista neuvotellaan ja erimielisyyksiä käsitellään sovittujen menettelytapojen mukaisesti. Jos työntekijä ja työnantaja eivät keskenään pysty sopimaan asioista, ryhdytään asiaa seuraavaksi ratkomaan paikallisesti neuvotellen Jukon pääluottamusmiehen ja työnantajan kesken, kunhan osapuolet saadaan saman pöydän ääreen.
Jos erimielisyys ei ratkea paikallisesti, käydään keskusneuvottelut, Jukon/Talentian ja kuntatyönantajan kesken. Viime kädessä erimielisyydet ratkotaan työtuomioistuimessa.
Kunnille miljoonalasku
Kunta-alalle kehittynyt epäpätevyysalennusten oikaisujen suma on poikkeuksellisen iso kokonaisuus. Harva muistaa vastaavaa edunvalvonta-asiaa kunta-alalta. Talentiassa on laskettu, että talentialaisten osalta saatavien summa kohoaa yli 10 miljoonaan euroon. Yksittäisinä summina kyse voi olla tuhansista euroista työntekijää kohti.
Voimassa olevan kunta-alan työehtosopimuksen mukaan työntekijän tai viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa ei voida enää alentaa esimerkiksi puuttuvan kelpoisuuden perusteella, jos tehtävän vaativuus on yksiselitteisesti sama kuin muilla vastaavaa työtä tekevillä. Tehtäväkohtaisen palkan ensisijainen määräytymisperuste on tehtävän vaativuus.
– Yksittäisiä jäseniämme olemmekin ohjeistaneet näin KVTES:n muutoksen voimaantulosta lähtien, kertoo Tuomas Hyytinen.
Monessa kunnissa virheellistä menettelyä on kuitenkin jatkettu KVTES:n muutoksesta huolimatta. Kun Talentiassa päästiin tutkimaan eri kuntien palkkausohjeita, selvisi ongelman laajuus: epäpätevyysalennus oli ohjattu tekemään automaattisesti jopa monen ison kaupungin palkkausohjeissa puuttuvan kelpoisuuden perusteella.
Kun Talentian neuvotteluyksikössä asiaan tartuttiin, alkoi ongelmavyyhti purkaantua. Tarvittiin jäsen, joka halusi hakea oikaisun KVTES:n muutoksen perusteella.
– Ensin asiaa yritettiin ratkoa paikallisesti pääluottamusmiehen ja työnantajan kesken. Kun tässä ei päästy tulokseen asiaa puitiin keskusneuvotteluissa Jukon/Talentian ja Kuntatyönantajan kesken. Keskusneuvotteluissa päädyimme yksimieliseen tulkintaan Kuntatyönantajan kanssa tästä sopimuskohdan tulkinnasta, kertoo Tuomas Hyytinen.
Tarinan opetus on se, että työelämän epäkohtien korjaamisessa tarvitaan aktiivisia jäseniä, jotka tuovat epäkohtia ammattiliittonsa tietoon joko omalle luottamusmiehelle tai suoraan Talentiaan. Tämän jälkeen ammattiliitto voi toimia sovittujen menettelytapojen mukaan.
Helena Jaakkola
Lue myös:
Virheellinen epäpätevyysalennus on voinut alentaa myös Kelan etuuksia
Epäpätevyysalennuksen korjaus voi vaikuttaa maksettuihin päivärahoihin
